Nappaa mukaan hyvää mieltä,
näytä kiireelle vaikka kieltä.
Nyt on aikaa,
anna leikin viedä!

Leikistä ja laulusta,
liikkeestä ja naurusta,
onnistumisen riemuloista,
kivan pelin kiemuroista.

Niistä on leikkisät päivät tehty.

On toukokuun toinen lauantai.

Astelen lumisateessa kohti ensikotia. Kunpa olisi ollut aurinkoista!
Perillä tunnelma on kotoisa ja lämmin.
Vielä viime hetken järjestelyt. Leikkipäivä saa alkaa.

Iloksemme leikkijöitä saapuu paljon. Vauvasta vaariin, ja vanhempiin.
Onneksi leikillä ei ole ikärajaa. Sanotaanhan sen tekevän hyvää meille kaikille.
Leikki tuottaa paljon iloa, joka on tarttuvaa sorttia. Joten, jaetaan sitä!
Haastetaan muutkin mukaan tekemään maailmasta leikkisämpi.

Tervetuloa, mukaan leikkiin vaan.
Sisällä saa sukeltaa muskarin maailmaan kuulemaan, kuinka mato on ahminut salaa liikaa välipalaa.
Kasvomaalauksessa jokainen voi valita, millaisen kivan kuvan haluaa poskeensa.
Sitten leikitään ja hassutellaan yhdessä. Tai askarrellaan vaikkapa kortti äidille.

Mutta mitäs mukavaa mahtaakaan ulkona tapahtua?
Ovelta ulos astuessa voi tuntea nenänpäässä houkuttelevan tuoksun.
Haukataas vähän poppareita, lämmintä makkaraa ja pillimehua, jotta jaksetaan taasen leikitellä.
Sitten kisaillaan saapasta heittäen, peiliä ja frisbeegolfia pelaten.
Kuka voitti? Jokainen joka leikkipäivään ryhtyi. Kaikki palkittiin lopuksi pehmosammakolla ja ilmapallolla.

Ulkoleikit huipentui ylivoimaisesti kahteen lemppariin – kottikärryllä kärräilyyn ja jättimäisiin saippuakupliin.

Lapsilta saatu palaute on ihailtavan välitöntä ja aitoa.

”Minä tykkäsin ulkoleikeistä.”

”Se oli hauskinta, ku iskä työnsi kottikärryillä.”

”Jättisaippuakuplat oli ihan parasta!”

”Musta kaikki oli niin kivaa!”

Näihin on helppo yhtyä niin vapaaehtoisena, työntekijänä kuin vanhempanakin.
Leikkipäivämme oli hyvin onnistunut kokonaisuus ja aika meni hurjan nopeasti.
Aurinkokin meille mukavasti pilkahti.
Hymyhuulin saamme jäädä odottelemaan tulevia yhteisiä leikkejä.

Miina Kautto 
Vapaaehtoistyöntekijä, Sosionomiopiskelija