Shinnen omedeto tarkoittaa japanin kielellä Hyvää joulua. Japanissa joulupukki tuo lahjat perinteisesti tyynyjen päälle jouluyönä. Japanilaiseen joulupöytään kuuluu yleensä täytekakku, joka on koristeltu mansikoilla ja kermavaahdolla. Joulupäivänä syödään yleisesti paistettua kanaa.  Japanilainen joulu poikkeaa monella tavalla perinteisestä länsimaisesta juhlasta, sillä se ei kuulu buddhalaisen maan uskonnolliseen perinteeseen. Joulu muistuttaakin Japanissa enemmän länsimaista uutta vuotta tai ystävänpäivää.

Vaikka joulua ei juhlitakaan kaikissa maailman maissa, ainakaan kristillisin menoin, näkyy joulu kuitenkin monessa maassa jollain tapaa. Esimerkiksi koteja ja katuja koristellaan valoin, työstä saa vapaapäivän, kaupoissa on tarjolla joulutuotteita tai joulun aikaan järjestetään karnevaalit.

Riisipuuro mantelilla, joulusauna, kinkku, himmelit, joulutortut ja Rovaniemellä asuva joulupukki, joka jakaa lahjat kaikille maailman lapsille, ovat meille traditioita, mutta maailmalla helposti ihmetystä herättäviä asioita. Yhtä lailla meitä voivat ihmetyttää monet maailmalla olevat jouluiset tavat.

Jamaikalaiset pukeutuvat jouluna koristeellisiin asuihin ja juhlistavat joulua paraatikulkueissa, joissa tanssitaan afrikkalaista alkuperää olevan junkanoo-musiikin tahtiin.

Hollantilaiset lapset saavat lahjoja joulukuun viidentenä päivänä, eivät jouluaattona tai joulupäivänä.

Islannissa kolmetoista joulupoikaa, islanniksi jólasveinarnir, tuovat lahjat islantilaisille lapsille. Joulupojat olivat alun perin kujeilijoita. Heistä jokainen saapui vuorollaan paikalle tiettynä joulua edeltävänä päivänä tekemään kepposia ja piloja.

Norjassa kaikki luudat piilotetaan jouluaattona, jotta noidat eivät varastaisi niitä keskiyön lentoa varten.

Venäjällä joulua juhlitaan tammikuun seitsemäntenä päivänä ja Babushka tuo lahjat lapsille. Babushka tarkoittaa vanhaa naista tai isoäitiä venäjäksi ja hahmo perustuu Raamatun tarinaan naisesta, joka ei antanut lahjaa Jeesus-lapselle. Babushka jakaa lapsille lahjoja osoittaakseen katumusta.

Italialaiset perheet syövät jouluaattona niin sanotun seitsemän kalan aterian ja Befana-noita jakaa lapsille lahjoja jouluna.

Irlantilaiset jättävät hedelmäpiirasta ja Guinness-olutta välipalaksi joulupukille.

Ukrainassa ja Puolassa oikea hetki lahjojen avaamiselle on kirjoitettu tähtiin. Perheen nuorimman lapsen tehtävä on tarkkailla iltataivasta ja odottaa ensimmäisen tähden ilmestymistä: se on merkki, että lahjojen avaaminen voi alkaa.

Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa joulumessuun ei matkata kävellen vaan rullaluistimilla. Osa kaduista jopa suljetaan, jotta messuun pääsee rullailemaan turvallisesti.

Virossa joulu tuoksuu pipareilta ja glögiltä. Neuvostoaikana joulua jouduttiin juhlimaan Virossa salaa.

Uudessa-Seelannissa juhlapyhiä vietetään puistossa piknikillä tai rannalla pulikoiden ja grillaten. Joulupukki voi saapua paikalle surffilaudan kanssa pukeutuneena ranta-asuun ja tummiin aurinkolaseihin.

Ukrainalainen joulukuusi on usein koristeltu hämähäkeillä ja seiteillä. Omalaatuisten koristeiden uskotaan tuovan onnea. Uskomus perustuu vanhaan tarinaan köyhästä naisesta, jolla ei ollut varaa ostaa kuuseensa koristeita. Jouluyön aikana hämähäkit olivat käyneet kutomassa kuusen täyteen kauniita, kimaltavia seittejä.

Intian kristityt virittelevät joulukoristeensa mango- ja banaanipuihin, ja mangonlehtiä käytetään kotien koristeluun. Joulua juhlitaan eloisin ja värikkäin menoin, ja juhlan aikana popsitaan runsaasti makeisia.

Vaikka syy juhlia joulua ja juhlimisen tavat ovat hyvin erilaisia ympäri maailmaa, yhdistyy niissä yleensä ainakin kolme samaa asiaa. Joulua halutaan juhlia yhdessä läheisten kanssa, jouluna halutaan syödä hyvin ja jouluna murheet pyritään laittamaan edes hetkeksi sivuun.

Hyvää Joulua – ihan kaikkialle maailmaan!

Ps. Täältä löydät joulutoivotukset 337 eri kielellä:  Joulutoivotukset 337 kielellä | Positiivarit

Lähteet:

Joulun vietto maailmalla: Perinteet ja tavat / Valitut Palat

Jouluperinteet eri puolilla maailmaa: 12 mahtavaa esimerkkiä | EF GO

Kuva: unsplash.com

Kirjoittaja: Tiuku Pennola

Tiuku Pennola toimii monikulttuurisuustyön asiantuntijana ja työskentelee Vaativan vauvatyön tiimissä.