Saimme kuulla vaalipaneeleissa ja vaalikentillä paljon erilaisia lupauksia. Puolueet puhuivat aktiivisesti muun muassa varhaiskasvatuksesta, ryhmien koosta ja väittelivät siitä, onko lapsen paikka kotona vai päivähoidossa. Näkemykset vaihtelivat, mutta useimmat puolueet korostivat, että perheen oma valinnan mahdollisuus on tärkeä. Myös harrastamisen mahdollisuudet puhuttivat. Jos vaalipuheisiin on uskomista, kunnissa tullaan tekemään ihmisten hyvinvoinnin kannalta hyviä päätöksiä.
Vaaleissa valittiin yhteensä 8999 valtuutettua yli 300 kuntaan. Äänestysprosentti oli 58.8, mitä ei voi hurrata. Nyt valituiksi tulleilla valtuutetuilla on annettujen lupausten lunastamisen paikka. Vain todellisilla teoilla voidaan palauttaa ihmisten luottamusta politiikkaan ja saada ihmiset osallistumaan nykyistä aktiivisemmin myös äänestämällä. Kyse ei ole siitä, meneekö viesti perille – todelliset teot ratkaisevat.
Meidän järjestöihmisten on syytä nyt aktiivisesti luoda suhteet vasta valittuihin päättäjiin. On tarpeen muistuttaa, mitkä asiat lapsille ja lapsiperheille ovat arjessa tärkeitä. Tärkein viestimme päättäjille on, että jokainen päätös kunnassa on hyvinvointipäätös. Jokaisella päätöksellä voi olla toivottuja ja ei-toivottuja vaikutuksia ihmisten kannalta. Jokaisessa kunnassa ja jokaisesta päätöksestä on viisasta tehdä lapsivaikutusten arviointi. Ennakoimalla vaikutuksia, voidaan välttää ei-toivottuja vaikutuksia. Lapsi- ja perhejärjestöt tulevat mieluusti tekemään näitä arvioita päättäjien kanssa yhdessä. Kiitämme jo etukäteen kutsusta!
Toinen tärkeä viestimme valituille on, ettei talouden paineissa riitä, että katsotaan kustannuksia vain vuoden perspektiivissä. Nyt edulliselta näyttävä ratkaisu voikin olla vuosien katsannossa kallis. Oikea-aikainen ja kalliskin investointi lapseen ja perheeseen, esimerkiksi riittävän pitkä kuntoutumisjakso ensikodissa, voi auttaa vauvaperheen jaloilleen ja elämän alkuun.
Kolmas asia, josta meidän on nyt syytä muistuttaa päättäjiä, on järjestöjen ja kuntien korvaamaton kumppanuus. Yksi vapaaehtoistoimintaan satsattu euro tuo kuusi takaisin. Sen lisäksi syntyy sosiaalista pääomaa, hyvinvointia ja ihmisten yksinäisyys lievittyy. Järjestöt tavoittavat matalan kynnyksen palveluillaan lapset ja perheet varhain. Näin pystytään ehkäisemään ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Kuntien ja järjestöjen kumppanuussopimukset tämän varmistamiseksi ovat välttämättömiä. Ei riitä, että puhutaan kauniisti järjestöjen tärkeydestä. Tässäkin on tekojen aika.
