Lapset ovat avanneet innoissaan joulukalenterin luukkuja pimeinä aamuina. Luukuista tupsahtavat pienet yllätykset ilahduttavat ja saavat päivän alkamaan mukavasti. Luukut vähenevät päivä päivältä. Joulu on jo ovella. Joulu on ilosta loistavien lasten silmien ja hyvien yhdessäolon hetkien aikaa. Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa, että niin on mahdollisimman monella lapsella.

Lapsiperheköyhyys koskettaa 150 000 lasta. Monet järjestöt, seurakunnat ja muut yhteisöt ovat kantaneet vastuuta näistä lapsista ja perheistä sekä halunneet varmistaa myös heille jouluilon. Ensi- ja turvakotien liitto on tänäkin jouluna perinteiseen tapaan jäsenyhteisöjensä kautta jakanut lahjakortteja perheiden iloksi. Se on mahdollistunut monien yksityisten ja yritysten lahjoitusten avulla. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette vuoden mittaan kartuttaneet lahjoitustiliämme ja olleet rakentamassa hyvää joulua kanssamme! Lapsiperheköyhyyttä ei kuitenkaan poisteta lahjoituksin ja hyvää tekemällä. Joulutoiveeni maan hallitukselle on, että sosiaaliturvauudistuksella pistetään tämä asia kuntoon.

Suomalaisten alkoholin käyttö on monessa mielessä siistiytynyt. Siitä huolimatta on tarpeen muistuttaa: anna lapselle raitis joulu. Lapselle läheinen aikuinen muuttuu päihtyneenä oudoksi ja turvattomuutta herättäväksi. Päihtymys lisää myös riitojen ja väkivallan riskiä. Joulu on rauhan juhla. Tehdään siitä sellainen joka kodissa. Jos se ei kuitenkaan onnistu, apua on tarjolla myös jouluaikaan. Siitä tietoa löytyy esimerkiksi nettiturvakodista.

Surullisin mielin ajattelen al-Holin leirillä ruuan puutteesta kärsiviä ja mudan sekä kylmän keskellä eläviä lapsia, niin suomalaisia kuin muitakin. On kohtuutonta, että lapset joutuvat maksamaan syyttöminä aikuisten päätöksistä ja toimista näin kovan hinnan. Arvostukseni sille, että PM Marinin hallitus teki linjakkaasti lapsen oikeuksien ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamiseen pohjautuvan päätöksen kotiuttaa lapset mahdollisimman nopeasti. Lasten hädän ei pitäisi Suomen kaltaisessa maassa ja oikeusvaltiossa olla puoluepolitikoinnin kysymys.

Ihmisinä me tarvitsemme toisiamme ja olemme riippuvaisia toisistamme haluamme sitä tai emme. Toisia kunnioittava, asiallinen kohtelu ja sivistyneet käytöstavat ovat osalta päättäjien edustajista, tavallisilta ihmisiltä ja somessa unohtuneet. Itsekkyys, oman edun tavoittelu ja oman erinomaisuuden korostaminen toisia vähättelemällä on liian yleistä. Valitettavasti se ei ole ihan vierasta järjestöissäkään. Tässä haluan muutoksen. Vanha intiaanien viisaus ”sanottua sanaa ja ammuttua nuolta et saa takaisin”, pitää edelleen paikkansa.

Meidän on syytä palata sivistyneeseen käytökseen. Toivon, että jokainen teemme omalta osaltamme uuden vuoden lupauksen ja aloitamme uuden vuosikymmenen yrittämällä parhaamme mukaan kuunnella ja ymmärtää toisiamme sekä kunnioittaa erilaisuutta ja erilaisia mielipiteitä.

Moniarvoisessa ja monimutkaisessa maailmassa ei ole vain yhtä totuutta ja yhtä oikeaa. Yksikään omassa erinomaisuudessaan elävä ihminen tai yhteisö ei rakenna hyvää tulevaisuutta. Oman keskeneräisyyden tunnustaminen ja toisissa hyvän näkeminen kantavat kestävästi.  Erilaisia näkemyksiä yhdistämällä ja rakentavasti eri mieltä olemalla voimme löytää jotakin sellaista, mihin kukaan meistä ei yksin pysty. Siinäpä meille haastetta tulevalle vuosikymmenelle!

Rauhaisaa jouluaikaa kaikille, kiitos hyvästä yhteistyöstä ja yhteistä menestystä vuonna 2020!

Riitta Särkelä

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimii Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä.