Eniten apua tarvittiin lähisuhdeväkivallasta irrottautumiseen. Lyhytkestoista kriisiajan apua on helpompi saada, mutta varhaisen vaiheen tai pitkäkestoisen tuen saaminen on ongelmallista, sillä näihin ohjaaminen ei toimi riittävän hyvin.
Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) ja sen 30 jäsenyhdistystä auttoivat viime vuonna lähes 23 000 henkilöä. Vastaava luku oli ennen korona-aikaa noin neljänneksen pienempi. Yksilö- ja perhekohtaisessa avussa tavoitettiin 20 000 ja vertaisryhmissä sekä kohtaamispaikoissa 3000 apua tarvitsevaa.
Apua hakevien lasten määrä on kasvanut samassa suhteessa ja on nyt yli 7000. Lähisuhdeväkivaltaan apua tarvitsevien osuus on liki puolet (11 300) apua saaneista. Se on myös kasvanut viime vuosina eniten. Lähisuhdeväkivalta on kaikkien mittareiden mukaan kasvanut Suomessa. Turvakodeista apua hakevien määrä kuitenkin laski koropandemian aikana, kun sitä ennen määrä oli kasvanut useita vuosia.
– Väkivalta jää liian usein tunnistamatta esimerkiksi terveydenhuollon palveluissa eikä ihmisiä osata ohjata apuun. Myönteistä on, että on löytänyt itse matalan kynnyksen apua. Avopalveluidemme asiakasmäärät ovat samalla kasvaneet ja ihmiset ovat saaneet apua, sanoo kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta. Väkivaltatilanteet ovat hyvin erilaisia, joten myös väkivallan katkaisuun tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Osalle riittää lyhyempi ohjaus ja neuvonta tai lyhytkestoinen apu, mutta myös pitkästoista apua ja ohjelmia väkivallasta irtautumiseen ja siitä selviytymiseen tarvitaan. Tärkeintä on, että apu vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja väkivalta saadaan katkaistua.
Vauvaperheet eivät saa riittävästi apua
Avun tarvitsijoiden määrä ei tule vähenemään elleivät ihmiset saa apua ongelmien alkuvaiheessa. Ensi- ja turvakotien liiton selvityksen mukaan vauvaperheiden avunsaannissa on ollut isoja vaikeuksia viime vuosien aikana. Monet vauvaperheiden palvelut toimivat viime vuosien poikkeusoloissa puutteellisesti, eikä ohjautuminen järjestöjen palveluihin ole toiminut riittävästi. Palvelujen toimivuus ei näytä vielä korjaantuneen.
Perheiden vanhemmuuden ongelmiin ja elämänhallintaan ympärivuorokautista tukea tarjoavissa ensikodeissa näkyy perheiden tilanteiden vaikeutuminen ja tarpeeseen nähden liian myöhään palveluun pääseminen.
– Suuntaus on ollut se, että perheet saavat kunnilta maksusitoumuksen vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kestäneet jo pitkään ja vaihtoehtoina on huostaanotto tai kuntoutus. On tärkeää, että perheet saavat apua mahdollisimman varhain, jolloin perheille voi riittää matalan kynnyksen palvelut tai avopalvelut, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Hanna Sellergren.
Lyhyinä jaksoina myönnetyt maksusitoumukset vaikeuttavat perheiden sitoutumista elämäntilanteen pitkäjänteiseen korjaamiseen, koska he eivät tiedä loppuuko kuntoutusjakso pian. Ensikodeissa puolet jaksoista on alle kahden kuukauden mittaisia. Jos perheessä on vakavia päihdeongelmia, niin silloinkin puolet hoitojaksoista kestää vain alle puoli vuotta.
Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni –hoitomallilla on kuntoutettu päihteitä käyttäviä odottavia ja vauvaperheitä yli 20 vuotta. Perheitä on kuntoutuksessa noin 200 vuodessa ja jopa kaksi kolmasosaa kuntoutuksessa olleista pääsee eroon päihteistä ja voi toimia vauvan ensisijaisena huoltajana, jos kuntoutusjaksot ovat riittävän pitkiä.
Ensi- ja turvakotien liitto: äitiys- ja lastenneuvoloiden resurssit ja hyvä toimivuus varmistettava
Ensi- ja turvakotien liiton arvion mukaan niiden perheiden tilanne, joilla oli vaikeuksia jo ennen poikkeusoloja, on mennyt huonompaan suuntaan. Riitely kotona, päihteiden käytön lisääntyminen, lähisuhdeväkivalta, vanhempien jaksaminen ja mielenterveysongelmat näkyvät perheitä kohtaavien asiantuntijoiden ja yhdistysten työntekijöiden arjessa. Vaikea taloustilanne koettelee erityisesti vauva- ja pikkulapsiperheitä. Tilanteen korjaaminen edellyttää lapsiperheiden taloudellista tukemista sekä investoimista lapsiperheitä auttaviin palveluihin.
− Jo vuosia on korostettu varhaista tukea ja ongelmien ehkäisyä. Siitä huolimatta lasten koko ikäluokan tavoittavat palvelut ovat rapautumassa. Ensi- ja turvakotien liitto pitää välttämättömänä, että varmistetaan äitiys- ja lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen hyvä toimivuus ja riittävät resurssit. Vain siten pystytään tukemaan vanhemmuutta, tunnistamaan riskit, varmistamaan varhainen tuki ja ohjaamaan perheitä tarvittaessa oikeisiin palveluihin. Samalla ehkäistään kalliiksi tulevien huostaanottojen määrää, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Lapsuuden aikaisten haitallisten kokemusten vaikutukset hoitamattomina näkyvät pitkälle tulevaisuuteen sosiaalisina, terveys-, päihde- ja mielenterveysongelmina sekä pärjäämisen ja työllistymisen vaikeuksina.
Vanhempien lisääntynyt riitaisuus näkyy jo nyt. Viime vuonna Ensi- ja turvakotien liitto auttoi yli 4000 erotilanteessa olevaa lasta ja vanhempaa. Ennuste on, että avuntarve tulee kasvamaan.
Erityisesti liiton palveluissa haetaan apua siinä vaiheessa, kun eropäätös on jo tehty ja huolena on oma selviytyminen, huoli lapsista ja yhteisvanhemmuuteen liittyvät asiat.
Ensi- ja turvakotien liiton 30 jäsenyhdistystä ympäri Suomea auttavat perheitä monissa vaikeuksissa. Vanhemmuutta tuetaan vauva-aikana 10 ensikodissa ja 13 päiväryhmässä sekä Baby blues –toiminnalla, mikä tukea vanhempien jaksamista ja masennuksesta toipumista sekä vauvan uni-valverytmin löytymistä.
Pidä kiinni -hoitojärjestelmän 7 ensikodissa ja 8 avopalveluyksikössa yhdistyy päihdekuntoutus ja vanhemmuuden tuki. Väkivaltaan saa apua jäsenyhdistysten ylläpistämistä 19 turvakodista sekä monipuolisissa lähisuhdeväkivallan avopalveluista. Vanhemmuutta eron jälkeen tuetaan 22 yhdistyksessä; matalan kynnyksen ryhmissä, erokahviloissa ja yksilö- ja perhetapaamisin. Neljä nimetöntä eri chatiä auttaa kaikissa pulmissa nopeasti ja helposti.
Lisätietoja
Mikko Savelainen
viestintäpäällikkö
Ensi- ja turvakotien liitto
mikko.savelainen@etkl.fi
040 5877 278