Lapsen ensimmäiset elinvuodet odotusajasta alkaen ovat merkittävä ajanjakso, joka luo perustan lapsen fyysiselle, sosiaaliselle ja emotionaaliselle kehitykselle. Myös vanhempien ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen pohja luodaan jo odotusaikana. Tänään yhdeksässä Euroopan maassa käynnistyvä Hyvä alku elämälle -kampanja nostaa esille erityisesti kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien pienten lasten äänen.
Jokaisella lapsella ja hänen vanhemmallaan on oikeus saada tarvitsemaansa tukea. Lasten, ja etenkin vauvojen, ääni jää silti aivan liian usein isompien jalkoihin. Erityisesti haavoittavassa asemassa olevien lasten ja lapsiryhmien oikeuksien toteutuminen vaatii usein erityisiä toimenpiteitä. Haluamme kiinnittää päättäjien huomion niihin tekijöihin, jotka estävät näiden lasten oikeuksien toteutumista, mutta tuoda esille myös hyviä esimerkkejä siitä, millainen merkitys oikea-aikaisella ja oikein mitoitetulla tuella voi olla koko elämän kannalta erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa.
Erilaiset lapsiryhmät törmäävät yhdenvertaisuuden toteutumisessa erilaisiin esteisiin. Lapsiperheiden arjessa voi olla myös monenlaisia kuormittavia tekijöitä, jotka heikentävät hyvinvointia ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. On huolestuttavaa, että köyhyys on kasvanut nimenomaan pienten lasten perheissä, sillä lapsena koettu köyhyys heijastuu usein myös aikuisikään. Erityisen haavoittavaa köyhyys on lapsen ollessa vauvaikäinen.Tutkimusten perusteella tiedetään, että vanhempien mielenterveysongelmat lisäävät myös lasten mielenterveysongelmien riskiä. Vanhempien hyvinvoinnin tukeminen onkin ensiarvoisen tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta.
- Reilu kymmenen (10,5) prosenttia lapsista kasvaa pienituloisessa taloudessa (Tulonjakotilasto 2018).
- Psyykkinen kuormittuneisuus ja masennusoireilu ovat pikkulasten vanhemmilla yleisiä. 12 % äideistä ja 6 % isistä on kokenut merkittäviä masennusoireita (FinTerveys 2017).
- Alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy Suomessa vähintään 600 vuodessa (Ensi- ja turvakotien liitto).
- Arviolta 4–16 % lapsista joutuu fyysisen pahoinpitelyn ja n. 10 % laiminlyönnin tai henkisen pahoinpitelyn kohteeksi (Hoitosuositus, THL, 2015). Suurimmassa kaltoinkohtelun riskissä ovat alle 5-vuotiaat sekä lapset, joilla on kehityksen viivästymistä tai vammaisuutta.
Hyvä alku elämälle -kampanjaa Suomessa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Kampanja lisää erityisesti päättäjien tietoisuutta lapsen ensimmäisten elinvuosien merkityksestä ja nostaa esille kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien lasten oikeutta tarvitsemaansa tukeen. Kampanja kohdentuu odotusajasta lapsen kuudenteen ikävuoteen saakka.
Kuva: Sharon McCutcheon, Unsplash