Vastaanottokeskusten koko, sijainti ja ylläpitäjä vaihtelevat. Keskusten asukasmäärät ovat usein suuria ja henkilöstöresurssit tiukat, eivätkä tilat ole aina lapsiperheille toimivia. Pääkaupunkiseudulla on kuusi vastaanottokeskusta, joita ylläpitävät Helsingin kaupunki, Luona Oy ja Suomen Punainen Risti (SPR).

Siikajärven vastaanottokeskusta Espoon Nuuksiossa ylläpitää Luona Oy. Keskuksessa asuu tällä hetkellä noin 40 lapsiperhettä sekä isovanhempia ja yksinäisiä naisia ja miehiä. Keskuksessa asuu 100 lasta, joista 44 on koulussa ja 56 on alle kouluikäisiä. Asukkaiden yleisimmät kotimaat ovat Irak, Syyria, Afganistan ja Eritrea.

Vastaanottokeskuksissa asuvia lapsiperheitä tuetaan ryhmätoiminnalla ja kerhoilla

Siikajärven keskuksen syrjäinen sijainti on haaste asukkaiden liikkumiselle ja esimerkiksi vapaaehtoisille, mutta siitä huolimatta keskuksessa on aikaisempaa enemmän toimintaa. Ensi- ja turvakotien liitto järjestää keskuksessa kuvataidekerhoa perheille ja yhteistyössä Espoon Lyömättömän linjan kanssa miesten ryhmää. Lisäksi keskuksessa on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävätoimintaa äideille, Lukiolaisten liiton toimintaa nuorille ja SPR:n vapaaehtoisten pitämää suomen kielen opetusta. Kirjastoauto käy keskuksessa säännöllisesti ja järjestää toimintaa lapsille. Ensi vuonna käynnistyy yhteistyössä kaupungin kanssa kerhotoimintaa alle kouluikäisille lapsille.

Todelliset supersankarit -näyttelyn kuvia, Kuva: Tiuku Pennola

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti on järjestänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla. Kehittämis- ja asiakastyön kokemusten perusteella vertaistukiryhmät, toiminnalliset menetelmät, henkilökohtaiset tapaamiset ja doula-synnytystukihenkilöt vastaavat hyvin turvapaikanhakijaperheiden tarpeisiin.

Toiminnalliset ryhmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, joka on voinut joutua kovalle koetukselle pakolaisuuden, menetysten ja vastaanottokeskuksessa asumisen aikana. Ryhmiin osallistuvat saavat vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Keskustelussa vanhempien kanssa voidaan antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista ja kasvatuksesta, sanoo projektipäällikkö Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Moni toiminta onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin: esimerkiksi askartelu, sirkuskerho, kuvataide, muskari, tapahtumat ja retket auttavat jaksamaan. Samalla vanhemmat saavat onnistumisen kokemuksia lasten kanssa olemisesta. Lyhytaikainenkin onnistunut kohtaaminen voi kantaa tarvittaessa myös kolmannessa maassa taikka kotimaahan palatessa, jos perhe ei voi jäädä Suomeen.

Todelliset supersankarit -näyttelyn kuvia, Kuva: Tiuku Pennola

Projektin kokemusten mukaan vastaanottokeskuksiin tarvitaan lapsille nykyistä enemmän sopivia leikkitiloja sekä kohdennettuja henkilöstöresursseja perhetyöhön. Äitiyspakkaus ja vapaaehtoinen synnytystukihenkilö doula olisivat myös tarpeen kaikille turvapaikanhakijaäideille. Mahdollisimman pysyvä asuinpaikka ja siirtojen välttäminen keskuksesta tai maasta toiseen tukevat projektin havaintojen mukaan lasten turvallisuuden ja pysyvyyden tunteita muutosten ja menetysten jälkeen. Vastaanottokeskuksissa tulisi olla päivähoitoa vastaavaa toimintaa alle kouluikäisille lapsille, koska päivähoito tukee lapsen kehitystä ja sosiaalisia suhteita.

 Lisätietoja         

Projektipäällikkö Anna Mikkonen, Ensi- ja turvakotien liitto, Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti
p. 050 410 7640, anna.mikkonen@etkl.fi

Johtava sosiaalityöntekijä Tarja Jokinen, Metsälän vastaanottokeskus, Helsinki
p. 09-310 42744, tarja.jokinen@hel.fi

Palvelupäällikkö Anna-Kaisa Harju, Siikajärven vastaanottokeskus, Luona Oy
p. 050-468 5833, anna-kaisa.harju@luona.fi

www.turvassasuomessa.fi/