Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat vakavia ongelmia Euroopan unionissa. Helsingissä järjestetyssä konferenssissa arvoitiin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tilannetta sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen ihmisoikeussopimuksen, Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa eri maissa. Esille nousi, että edistystä on tapahtunut, mutta toisaalta osassa jäsenmaita mennään takapakkia naisten oikeuksien toteutumisen ja kunnioittamisen suhteen.
Tilastojen mukaan Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. Arvion mukaan joka kolmas nainen joutuu väkivallan tai sen uhan kohteeksi lähisuhteissaan jossakin vaiheessa elämäänsä. Ensi- ja turvakotien liitto arvioi, että vaikka väkivallan vuoksi kuolevien naisten määrä on Suomessa laskenut, niin naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vähentynyt, vaan se jää piiloon.
– Naisiin kohdistuva väkivalta on erittäin laajaa kaikkialla Euroopassa ja koskettaa entistä nuorempia tyttöjä. Viranomaisten suhtautuminen lähisuhdeväkivaltaan on myös muuttunut huonompaan suuntaan osassa jäsenmaita, ja siitä on huolestuttavia merkkejä myös Suomessa”, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Esimerkki tästä on poliisihallituksen tuore julkisuuskäsikirja, jonka mukaan lähisuhdeväkivaltaan liittyvät rikosten esitutkinta-aineisto salataan. Tällä on iso merkitys lähisuhdeväkivallan uhrien oikeusturvan osalta, sillä salaaminen vie mahdollisuuden arvioida viranomaisten toimintaa.
– Yhteiskunta on tiukentanut jatkuvasti suhtautumistaan lähisuhdeväkivaltaan. Viesti on selkeä, ettei läheiseen kohdistunut pahoinpitely ole yksityisasia. Poliisihallituksen julkisuusohje on täysin ristiriidassa tämän kanssa määritellessään lähisuhdeväkivallan yksityisasiaksi. Tämä on viesti siitä, että naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa ei ote vakavasti. Se on vakavassa ja ei hyväksyttävässä ristiriidassa Istanbulin sopimuksen kanssa, jonka Suomi on ratifioinut, Särkelä sanoo.
Suomessa valtio on sitoutunut lisäämään turvakotipaikkojen määrää, sillä paikkoja tarvitaan akuutisti lisää. Turvakotien perhepaikkoja on tällä hetkellä 202, mutta niitä tarvittaisiin Suomessa Euroopan neuvoston arvion mukaan 500, sanoo Tuula Haatainen, Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja.
– Turvakotipaikkojen lisääminen on myönteistä, se tapahtuu kuitenkin vielä liian hitaasti ja avun saanti kaikkialla Suomessa ei toteudu. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä terapeuttista apua väkivaltakokemuksesta toipumiseen nykyistä selkeästi enemmän, sanoo Haatainen.
Naisten asemassa takapakkia
– Keskustelu naisen asemasta ja oikeuksista ei näytä kulkevan kaikkialla eteenpäin. Päinvastoin on nähtävissä takapakkia. Olemme erittäin iloisia, että saimme järjestettyä Suomen EU puheenjohtajuuskauden oheistapahtumana konferenssin, jossa arvioidaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tilannetta EU:ssa sekä pohditaan keinoja perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi, Haatainen sanoo.
Konferenssi on ajankohtainen, sillä naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat tällä hetkellä uhattuina Euroopassa. Vaikka suurin osa EU-maista on allekirjoittanut ja laittanut täytäntöön Istanbulin sopimuksen, niin asenneilmapiiri on muuttunut huonompaan suuntaan. Osassa jäsenmaita naisten oikeudet kyseenalaistetaan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreja auttavat järjestöt ovat joutuneet rahoitus- ja muihin vaikeuksiin. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa halutaan aikaisempaa enemmän tulkita perheen sisäiseksi asiaksi, ei ihmisoikeusloukkaukseksi. Samanaikaisesti äärikonservatiiviset ajatukset sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat lisääntyneet. Konferenssilla halutaan vauhdittaa EU:n liittymistä Istanbulin sopimukseen, EU-tason toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan sekä jäsenvaltioiden toimia naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanemiseksi kaikkialla.
Suomen osaaminen kiinnostaa Euroopassa
Suomen osaaminen ja kokemus perheväkivallan osapuolten auttamisessa kiinnostaa Euroopassa. Suomi on omaksunut erilaisen lähestymistavan, jossa autetaan kaikkia väkivallan osapuolia; tekijöitä, uhreja ja lapsia. Erityisesti Suomen kokemukset lasten auttamisesta kiinnostavat.
Suomessa väkivaltaa kohdanneiden lasten avun tarve lähtee lastensuojelullisesta näkökulmasta, kun muualla Euroopassa lähtökohta on rikosoikeudellinen. Ensi- ja turvakotien liiton mielestä Suomi on oikealla tiellä, lapset tarvitsevat apua heti, sillä jo turvattomuus on lapselle erittäin haitallista ja vaikuttaa lapsen kehitykseen.
Konferenssissa puhunut Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen sanoo, että lapsen avunsaanti on kuitenkin vielä liikaa hyvän onnen varassa. Lapsi saa apua, jos joku on osannut ottaa asian puheeksi lapsen kanssa, kuunnella ja ohjata apuun. Sattumanvaraisuudesta kertoo se, että väkivaltaa kokeneista vain hyvin pieni murto-osa saa apua. Esimerkiksi turvakodeissa on vuodessa 1600 lasta, joista voin kahdeksasosa saa kriisivaiheen jälkeen pitkäkestoisempaa apua.
Suomi on erittäin turvaton maa myös lapsille. Tuoreessa kouluterveyskyselyssä käy ilmi, että jopa 37% yläkouluikäisistä tytöistä kokee henkistä väkivaltaa kotonaan. Yläkouluikäisistä tytöistä ja alakouluikäisistä pojista 15 prosenttia kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. Suoraa vertailua muihin EU-maihin ei ole, mutta lastensuojeluilmoitusten määrä on Suomessa selvästi korkeampi kuin Euroopassa yleensä.
Osallistujia 24 maasta
Kutsukonferenssi kokosi Helsinkiin 24 maasta lähes 200 päättäjää sekä kansalaisjärjestöjen edustajaa. Ensimmäinen päivä keskittyi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja toinen lasten näkökulmaan.
Konferenssin järjestävät Ensi- ja turvakotien liitto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Women Against Violence Europe, WAVE, osana Suomen EU puheenjohtajuuskauden oheistapahtumana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyö 40 vuotta juhlavuoden suojelijana ja toi tapahtumaan myös kirjallisen tervehdyksensä.
Ensi- ja turvakotien liitto ry ja Women Against Violence Europe -verkosto vaativat EU:n jäsenvaltioilta, Euroopan unionin neuvostolta, Euroopan parlamentilta ja Euroopan komissiolta vahvaa sitoutumista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön ja konkreettisia toimia. Tapahtuman päätöksessä he luovuttivat kannanoton EU-puheenjohtajamaille Suomelle ja Kroatialle.
Lue kannanotto suomeksi ja englanniksi