Päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden kuntoutukseen pääsy on vaarantunut. Kunnissa ohjautuminen ympärivuorokautiseen kuntoutukseen ei toimi, vaikka päihteiden käyttö on lisääntynyt. Viime vuosina valtio on varannut erillisen määrärahan päihdeäitien palveluihin siirtymävaiheena soteen. Sotemyllerrys jatkuu, mutta valtion talousarviosta puuttuu määräraha siirtymänä soteen ensi vuodelle.

Päihteitä käyttävillä äideillä on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus saada apua ja siitä vastaavat kunnat.  Kunnat eivät ole tuosta velvoitteesta selvinneet ja valtion on pitänyt suunnata erillistä valtionavustusta päihdeongelmaisten äitien oikeuksien turvaamiseksi mm. Ensi- ja turvakotien liiton päihteisiin erikoistuneille Pidä kiinni -ensikodeille. Ensi vuoden alusta järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. On vakava riski, että päihdeongelmaisten äitien kaltainen pieni, vaativaa osaamista tarvitseva ryhmä jää muutosmylläkässä täysin jalkoihin.

− Nyt näyttää siltä, että valtion budjettiin ei ole määräraha enää mahtunut. Ensi- ja turvakotien liitossa pidämme välttämättömänä, että tuo aikaisempina vuosina ollut 3 miljoonan määräraha tulee valtion talousarvioon. On käsittämätöntä, että Suomella ei olisi varaa satsata 3 miljoonaa päihderiskissä olevien vauvojen kehityksen varmistamiseen, ihmettelee Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
−  Valtionavustusta siirtymävaiheessa tarvitaan ehdottomasti ainakin vuodelle 2023.

Kunnilta tulee yksilölliset maksusitoumukset perhekohtaisesti kuntoutukseen. Se on välttämätöntä, jotta päihdeongelmista kärsivä odottava ja vauvaperhe kuntoutukseen käytännössä pääsee. Kunnissa riskiraskauksia e ole tunnistettu neuvoloiden puutteellisen toiminnan vuoksi ja maksusitoumusten saamisessa on ollut vaikeuksia. Pidä kiinni- hoitojärjestelmän ensikodeissa on poikkeusaikana ollut runsaasti paikkoja tyhjillään. Tämä on ristiriidassa kasvaneen huumeiden käytön kanssa. Huolestuttavaa on, että päihteitä käyttävät äidit eivät pääse odotusaikana riittävän ajoissa oikeanlaisiin palveluihin. Maksusitoumuksen saaminen on ollut tänä ja viime vuonna erittäin vaikeaa osassa Suomea.

− Kunnissa säästetään lyhytnäköisesti ja yritetään hoitaa päihderaskauksia tavallisissa päihdepalveluissa ja liian kevyellä tuella. Tavalliset päihdepalvelut eivät odottaville ja vauvaperheille riitä päihteistä irtautumiseksi ja vauvan tarpeiden huomioon ottamiseksi, muistuttaa Särkelä. 

Ne odottavat ja vauvaperheet, joilla päihdeongelma on niin vaikea, että käyttö lopettamisyrityksistä huolimatta jatkuu, tarvitsevat nopeasti erityistä apua jo alkuraskaudesta lähtien. Hoitojakson aloitusta ei tule venyttää, sillä se vaarantaa joka päivä vauvan turvallisen kasvun ja kehityksen.  Päihteiden käyttöön liittyy paljon pelkoja, häpeää ja syyllisyyttä, mikä estää perhettä hakemasta apua. Usein vanhempi ei tunnista vakavaa tilannettaan ja seurausta vauvan elämään, jolloin avun vastaanottamiseen tarvitaan erityistä kannustusta ja rinnalla kulkemista. Jokainen odottava vanhempi haluaa tarjota lapselleen hyvän tulevaisuuden ja odotusaika on motivoiva ja iso mahdollisuus irtautua päihteistä. Ilman vankkaa tukea se on lähes mahdotonta.  Noin 3500- 6000 odottavalla äidillä on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden kanssa. Päihteet ovat vakava riski sikiön ja vauvan terveelle kehitykselle.

Pidä kiinni -hoito on investointi tulevaisuuteen

Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisen Pidä kiinni – hoitojärjestelmän ensikodeissa ja avopalveluissa kuntoutetaan yleensä 220-230 perhettä vuodessa. Hoitojärjestelmä on ainutlaatuinen Suomalainen innovaatio ja sitä on kehitetty liitossa yli 20 vuoden ajan.

Pidä kiinni -hoidossa on yhdistetty päihdekuntoutus ja varhaisen vuorovaikutuksen tuki. Yksiköissä äidit saavat tiivistä tukea päihteistä irtautumiseen ja vauvaperheen arjen rakentamiseen. Tämä edellyttää usein ympärivuorokautista kuntoutusta ja kestää yleensä puolesta vuodesta yli vuoteen. Laitosjakson jälkeen tarvitaan vielä pitkään tukea, jotta voidaan turvata lapsen terve kehitys, mutta tulokset ovat hyviä. Useimmat pystyvät kuntoutuksen avulla muuttamaan elämäänsä täysin ja elämään normaalia lapsiperheen elämää. Esimerkiksi vuonna 2021 Pidä kiinni -ensikodeissa olleiden vauvaperheiden vanhemmista 85 prosenttia kuntoutui niin, että he pystyivät toimimaan vauvansa huoltajina eikä huostaanottoa tarvittu.

Vanhemman ja vauvan kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat Pidä kiinni -ensikodissa 180 000 euroa vuodessa. Ensikodeissa äidit saavat tiiviin tuen päihdeongelmasta kuntoutumiseen sekä tuen sellaiseen vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen, joka tukee lapsen tervettä kehitystä. Lapsen huostaanotto tulee moninkertaisesti kalliimmaksi, sillä vauvan sijoittaminen ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen maksaa 60 000–90 000 euroa vuodessa sijoituspaikasta riippuen eli pitkäaikainen sijoitus 18 vuoteen asti maksaa 1–1,6 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 Pidä kiinni -kuntoutuksessa sai apua 440 asiakasta. Seitsemässä Pidä kiinni -ensikodissa sai apua 71 äitiä, 34 isää ja 74 vauvaa. Avopalveluita tarjotaan kahdeksalla paikkakunnalla ja niistä apua sai viime vuonna 105 äitiä, 46 isää ja 110 lasta. Matalan kynnyksen tapaamisissa kohdattiin onnistuneesti alkoholia käyttäviä vanhempia, joiden tavoittaminen on muuten haasteellista. Puhelimitse ja kasvokkaisissa tapaamisissa autettiin 188 perhettä. Vauvaperhe ja päihteet -chatissä käytiin 144 keskustelua.

Lisätietoja

Riitta Särkelä
pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 636 63

Lue myös

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä
Ponnahduslauta elämään, Enska 4/2021
Pidä kiinni etsivän ja matalan kynnyksen työ