(HS Mielipide 13.4.) Kuntien ja hyvinvointialueiden välille on rakentumassa hyvää yhteistyötä, jota ei saa sekoittaa uudella hallinnollisella ratkaisulla.
Vantaan kouluampuminen havahdutti lasten ja nuorten hätään. Järjestöille ongelmien kasvu on ollut tiedossa. Huolesta on kerrottu ja vaadittu toimia.
Nyt kriisin jälkimainingeissa ei tarvita paniikkiratkaisuna kuraattorien ja koulupsykologien siirtoa hyvinvointialueilta kunnille. Se ei lisää yhtään kuraattoria tai koulupsykologeja, joista on kova pula. Hallinnollinen työntekijöiden siirto vain sekoittaa ja vaikeuttaa avun saantia.
Vastuu kouluista ja varhaiskasvatuksesta on nyt kunnissa. Vastuu lasten, nuorten ja perheiden palveluista on hyvinvointialueilla. Niiden välille on rakentumassa hyvää yhteistyötä. Sitä ei saa sekoittaa uudella hallinnollisella ratkaisulla. Viisasta on keskittää kaikki voimat pitkäjänteiseen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen varmistamiseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt osoittivat jälleen tässä kriisissä, kuten korona-aikanakin, ketteryytensä tarjoamalla keskusteluapua lapsille ja nuorille sekä tilanteessa avuttomuutta kokeville aikuisille. Chattien ja auttavien puhelinten aukioloaikoja laajennettiin nopeasti. Näin teki myös oma järjestöni.
Lasten ja perheiden arjessa tukena olevien järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata. Niiden rahoituksen leikkaaminen sadalla miljoonalla eurolla ja väläytelty leikkausten aikaistaminen vuodelle 2025 ei ole säästö. Joka neljäs euro pois toiminnasta kasvattaa lasten ja perheiden hätää ja hyvinvointialueiden kustannuksia.
YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli vuonna 2023, että Suomen tulee parantaa sosiaalipalvelujen tarjontaa. Hyvinvointialueiden talousarviot ovat paljon alijäämäisiä. Lähes joka alueella tehdään palveluleikkauksia. THL:n mukaan suurimmat haasteet ovat lasten, nuorten ja perheiden sekä iäkkäiden palveluissa. Lapsiasiavaltuutetun kertomus toteaa, että lasten ja nuorten palvelusopeutukset voivat vakavasti vaarantaa lasten oikeudet ja tilanteen.
Hyvinvointialuelain pykälän 115 mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa kertynyt alijäämä tiukassa määräajassa. Hallitus voisi estää isot palveluleikkaukset tätä lakia pikaisesti muuttamalla ja antamalla hyvinvointialueille kaksi vuotta lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Se ei edes maksaisi mitään. Silloin hyvinvointialueet voisivat vastata lasten ja perheiden hätään pitkäjänteisesti ja kestävästi.
Riitta Särkelä
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin mielipiteissä 13.4.2024