Päihteidenkäyttö perheissä huolestuttaa apua tarjoavia järjestöjä. Lisääntynyt avuntarve näkyy jo nyt A-klinikkasäätiön ja Ensi- ja turvakotien liiton palveluissa. Päihteidenkäytön vaikutukset lasten elämään ovat kauaskantoisia. Kunnissa on vastattava nyt lasten ja perheiden ahdinkoon.

Liiallinen alkoholinkäyttö vaikuttaa koko lähipiiriin, erityisesti puolisoon ja lapsiin. Poliisin lisääntyneet kotihälytykset ja suomalaisten alkoholinkäytön lisääntyminen ovat vakavia hälytysmerkkejä.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat huolissaan vanhempien jaksamisesta, mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä perheiden ja lasten tuen tarpeesta, käy ilmi sosiaalialan ammattilaisia edustavan Talentian teettämässä kyselyssä. Vain kolmannes kyselyyn vastanneista kertoo, että kunnassa on vahvistettu perheille tarjottavia matalan kynnyksen palveluita. Suurimmassa osassa niitä ei vastaajien mukaan edes aiota järjestää.

Apua hakevien määrät moninkertaistuneet

Ensi- ja turvakotien liitossa apua hakevien määrät ovat moninkertaistuneet ja chattien aukioloaikoja on lisätty 80 tunnilla. Apua haetaan kaikkiin perheen ongelmiin. Väkivaltaan liittyvä avun hakeminen on lisääntynyt avopalveluissa 44 prosentilla. Eropalveluihin yhteyttä ottavien määrä on kasvanut peräti 60 prosentilla maalis-huhtikuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Osassa on taustalla päihteiden käyttö. Moni apua hakeva on huolestunut perheenjäsenen juomisesta.

A-klinikkasäätiön Päihdelinkin ja Nuortenlinkin neuvontapalveluissa koronatilanne on alkanut myös näkyä. Päihdelinkkiin yhteyttä ottavat huolestuneet läheiset, kun jo ennestään runsas alkoholinkäyttö on lisääntynyt samalla, kun työvelvoitteet ovat vähentyneet ja etätyössä ollaan perheissä entistä enemmän koronatilanteen aikana. Nuortenlinkin neuvontaan on saapunut aikaisempaa enemmän viiltelyyn ja itsetuhoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Nuortenlinkin kysymyksissä ahdistus ja masentuneisuus korostuvat aiempaa enemmän, mikä voi heijastaa koko perheen tilannetta.

Päihteiden käyttöä peitellään pitkään

– Päihdeongelman luonteeseen kuulu, että päihteiden käyttöä peitellään pitkään. Todellinen tilanne salataan niin kauan kuinmahdollista. Koronakriisin aikana monet perheitä kohtaavat tahot ovat joutuneet rajamaan toimintaansa, jolloin riski ongelmien piiloon jäämiselle kasvaa, sanoo asiantuntija Miia Pikulinsky Ensi- ja turvakotien liitosta.

Päihteiden käytön lisääntyminen voi kärjistyä esimerkiksi väkivaltana, lasten hoidon laiminlyöntinä tai muina vakavina ongelmina. Laskua tullaan maksamaan sekä akuuttien tapahtumien että neljän seinän sisällä hitaammin etenevien ongelmien takia vauva- ja lapsiperheissä vuosia.

Jälkipyykistä lankeaa iso lasku kunnille

 – Etätyössä alkoholinkäyttö voi hyvinkin kasvaa huomattavasti lähes huomaamatta ja paluu kohtuukäyttöön voi olla haastavaa. Kuntouttavassa päihdehoidossa asiakasmäärät ovat laskeneet, kun hoitoon ei ohjata tai tulla, kertoo tilanteesta lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiön omistamasta A-klinikka Oy:stä.
– Laitospalvelumme toimivat normaalisti koronaan liittyvät varotoimet huomioiden ja poliklinikkapalvelut pyritään ensisijaisesti järjestämään etävastaanottoina.

Haasteissa kamppailevien lapsiperheiden auttamista ei voi jättää tauolle korona-aikanakaan. Raskausaika ja varhaislapsuus vaikuttavat ratkaisevasti aivojen ja lapsen koko kehitykseen. Ongelmien tunnistaminen ja kaikki tuki varhaisessa vaiheessa on nyt todella tärkeää.

– Osassa kuntia lastenneuvoloiden toiminta on nyt rajattu 0–1- tai 0–2-vuotiaille. Se ei ole viisasta. Kaikkiin lapsiperheisiin pitää nyt olla neuvoloissa yhteys, jotta voidaan havaita kasvaneet riskit. Päihteistä pitää uskaltaa myös kysyä, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.

Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä monimutkaisempia lapsiperheiden ongelmat ovat – ja sitä kalliimmiksi niiden ratkominen käy. Pelkästään yhden huostaanoton vuosikustannukset voivat olla 100 000 euroa, mikäli vauva joudutaan sijoittamaan ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen.

Apuun on ohjattava nyt

Apua on saatavilla, mutta sen järjestämiseen ja palveluihin ohjautumiseen täytyy myös kunnissa satsata. Suurin osa järjestöjen tarjoamista palveluista toimii edelleen ja niitä on kehitetty korona-aikaan sopivammiksi.

Ensi- ja turvakotien liitto:

  • Pidä kiinni ® -hoitojärjestelmä on rakennettu tukemaan päihteitä käyttäviä odottavia äitejä ja vauvaperheitä eri vaiheissa.
  • Vauvaperheet ja päihteet -chatistä voi hakea tukea ja apua tilanteeseen nimettömästi. Chat on auki arkisin 10-15 ja maanantai- ja keskiviikkoiltaisin 17-19. Lisäksi kaikille avoin Facebook-sivu ”Perheiden parhaaksi päihdeasioissa” tarjoaa tietoa ja tukea.
  • Ympäri vuorokauden toimivat Pidä kiinni -ensikodit sekä kotona asuvien perheiden tukena olevat Pidä kiinni -avopalveluyksiköt jatkavat päihteiden kanssa kamppailevien vauva- ja pikkulapsiperheiden kuntoutusta koronasta huolimatta. Yksiköt ottavat vastaan uusia asiakkaita normaalisti. Tukea ja apua on tarjolla. Etenkin näin kriisiaikana on tärkeää, että apua tarvitsevat lapsiperheet saavat sitä.

A-klinikkasäätiö:

  • Perherauhanjulistus.fi-sivustolle on koottu eri toimijoiden perheille suunnattuja maksuttomia tukipalveluita. Myös kunnat voivat liittyä perherauhanturvaajiin ilmoittamalla omista matalan kynnyksen palveluistaan.
  • Päihdelinkin ja Nuortenlinkin neuvontapalveluissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset vastaavat päihteidenkäyttöön ja mielenterveyteen liittyviin kysymyksiin.
  • Lasisen lapsuuden aikuisten keskustelufoorumilla ja ryhmächateissa voi keskustella toisten yhä lapsuuden taakka kantavien kanssa.
  • Nuorille suunnatussa Varjomaailma-palvelussa saa ajanvarauksella luottoaikuisen ohjausta chatissa, kun läheisen aikuisen juominen kotona ahdistaa. Varjomaailma ja Nuortenlinkki tarjoavat nuorille myös ryhmächatteja.

Lisätietoja

Ensi- ja turvakotien liitto
asiantuntija Miia Pikulinsky
050 594 6975, miia.pikulinsky@etkl.fi

A-klinikkasäätiö
projektipäällikkö Minna Ilva
044 353 4932, minna.ilva@a-klinikka.fi