Poikkeusolot eivät näkyneet pääsiäisen aikaan turvakodeissa, mutta väkivaltaa kokeneet hakevat apua huomattavasti aiempaa enemmän avopalveluista sekä nimettömästä chatistä. Liitto muistuttaa, että apua saa edelleen eikä kotiin pidä jäädä, jos se ei ole pelon vuoksi turvallista.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämistä turvakodeista haki apua pääsiäisenä 225 henkilöä, joista aikuisia oli 110 ja lapsia oli 115. Määrä on samaa suurusluokkaa kuin viime pääsäisenä. Poliisia työllistänyt lähisuhdeväkivalta ei siis näkynyt pääsiäisenä turvakodeissa.
− Sen sijaan avopalveluista apua hakevien määrä on kasvanut voimakkaasti korona-epidemian aikana. Avopalveluista on hakenut apua 1700 henkilöä viikossa, kun normaalisti määrä on lähes puolet tästä, kertoo asiantuntija Johanna Linner Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta.
Ihmiset ovat omaksuneet kotona pysymisen niin perusteellisesti, että apua hakiessakin halutaan pysyä pääsääntöisesti kotona. Avopalveluissa pystytään auttamaan tehokkaasti väkivallan kohteeksi joutuneita ja väkivaltaisesti käyttäytyneitä ja apua voidaan tarvittaessa tarjota myös etäyhteyksin. Lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto on lisännyt chat- ja verkkoauttamista sekä on ottamassa käyttöön valtakunnallisesti kahdenkeskiset suojatut videopuhelut, jolla toivotaan tavoitettavan eristyksissä olevat, apua tarvitsevat perheet. Myös chateissa apua hakevien määrät ovat kasvaneet merkittävästi viime viikkoina.
Ensi- ja turvakotien liitosta kuitenkin muistutetaan, että jos kotonaolo ei ole turvallista, niin turvakodit auttavat normaaliin tapaan. Helsingin, Espoon ja Keski-Suomen turvakodit ovat olleet täynnä. Täyttymässä ovat myös Tampereen (yht. 17 paikkaa, vapaana 5 perhepaikkaa), Turun (paikkoja 10, vapaita 3), Oulun (paikkoja 10, vapaita 3) sekä Vaasan (paikkoja 6, vapaita 1) turvakodit. Sen sijaan esimerkiksi Vantaan ja Keski-Uudenmaan (Kerava) turvakodeissa on tällä hetkellä tilaa. Tilanteet vaihtelevat valtakunnallisesti, mutta turvakotiin voi aina olla yhteydessä ja apua tarvitsevia autetaan.
− On selvää, että turvakotien perhepaikkojen määrä ei vielä ole läheskään riittävä. On välttämätöntä, että uusia turvakoteja perustetaan ainakin pääkaupunkiseudulle ja muille suurimmille paikkakunnille tai olemassa olevien paikkamääriä kasvatetaan. Jos halutaan toimia nopeasti, silloin lisäykset on viisasta tehdä niiden toimijoiden kanssa, joilla jo on väkivaltatyön osaamista, sanoo Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri.
Ensi- ja turvakotien liitossa seurataan tarkasti poliisin raportointia kotihälytysten tilanteesta. Lounais-Suomessa kotihälytysten määrä oli 40 prosenttia edellistä pääsiäistä suurempi. Tämän odotetaan vaikuttavan myös apua hakevien määrään pidemmällä aikavälillä.
− Kotihälytysten määrän noinkin voimakkaan kasvun pitäisi näkyä turvakodeista apua hakevien määrän kasvuna. On tärkeää, että poliisi kotihälytystilanteissa ohjaa väkivallan kohteeksi joutuneita aktiivisesti turvakotiin. Pelkkä väkivaltaisesti käyttäytyneen poistaminen tilanteesta ei riitä. Tilanne voi jopa paheta. Herää kysymys, onko tässä tilanteessa vaikea päästä lähtemään kotoa turvakotiin ja siksi hätä ei näy turvakodeissa, pohtii Riitta Särkelä.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 19 turvakotia ympäri Suomea. Kaikkiaan Suomessa on 29 turvakotia. Liiton jäsenyhdistysten avopalvelut auttavat väkivallan tekijöitä, väkivaltaa kokeneita sekä väkivallan keskellä eläviä lapsia silloin, kun turvakodin välitöntä suojaa ei tarvita. Apua saa myös väkivallan kokemuksista toipumiseen.
Lisätietoja
Riitta Särkelä
pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 63 663
Johanna Linner Matikka
väkivaltatyön asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 373 8506