Vauvaperheen unipulmiin kannattaa tarttua ajoissa. Usein pienilläkin korjauksilla voidaan helpottaa tilannetta mutta joskus tarvitaan vankempaa tukea. Pitkään jatkuva valvominen altistaa vanhemman mielenterveysongelmille ja vauvan laiminlyönnille.
On tavallista, että vauvavuosi tuo vanhempien elämään ilon lisäksi univajetta. Vauvan uni on erilaista kuin aikuisen ja muuttuvat tilanteet voivat haastaa vanhempaa. Haastavatkin vaiheet voivat helpottua itsestään tai pienilläkin muutoksilla voidaan saada koko perheen unia parantava vaikutus.
Väsymykseen on tärkeää tarttua, ennen kuin on täysin uupunut. Uupumuksella tarkoitetaan väsymystilaa, joka ei helpota lepäämällä. Kun vanhempi kokee olonsa jatkuvasti väsyneeksi, lepääminen ei auta tai mieli on jatkuvasti alavireinen, kannattaa tilanteeseen etsiä ratkaisuja. Yksin ei tarvitse selvitä.
– Täysin lopussa ja viimeisillä voimilla muutoksen toteuttaminen on paljon vaikeampaa, muistuttaa Pirjo Kotkamo, vaativan vauvatyön asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Yhdessä ammattilaisen kanssa jutellen voi löytyä jotain mitä ei ole huomannut kokeilla. Joskus riittää, kun kuulee olevansa oikeilla jäljillä. Perheitä kohtaavien ammattilaisten on tärkeä tarttua väsymykseen ja pysähtyä etsimään ratkaisuja eikä ohittaa vanhempien huolta.
Ensi- ja turvakotien liiton vauvaperheiden unineuvontaan erikoistuneisiin työntekijöihin otetaan yhteyttä monissa unipulmissa. Yleisimpiä vauvan uneen liittyviä huolenaiheita ovat vauvan nukahtamisvaikeudet, yöheräily ja takaisin uneen vaipuminen itsenäisesti. Joskus huolta aiheuttaa vauvan itkuisuus.
Unipulmat voivat altistaa isommille vaikeuksille jatkuessaan pitkään. Uupunut vanhempi ei jaksa vastata vauvan tarpeisiin, iloita vauvasta eikä vauva saa kokea oloaan turvalliseksi. Vanhempi on myös vaarassa sairastua masennukseen ja /tai ahdistukseen ja vauvan kaltoinkohtelun riski kasvaa. Myös parisuhde on vaarassa kriisiytyä.
Pienet keinot voivat auttaa
Vauvan parempien unien hyväksi on tehtävissä paljon. Vauvalla ei ole ensimmäisten kuukausien aikana vuorokausirytmiä. Aivan alussa on tärkeä varmistaa, että molemmat vanhemmat saavat nukkua riittävästi. Kannattaa pohtia millaiset unitavat tukevat oman perheen jaksamista ja löytää oma tapa nukkua ja levätä.
Vauvan valmius päivärytmiin kehittyy pikkuhiljaa ja noin puolen vuoden iästä ylöspäin vauva on valmis nukkumaan yöt paremmin ja yöheräily vähenee. Vauvan nukkumatilasta kannattaa tehdä mahdollisimman pimeä tai sijoittaa himmeä yövalo niin, ettei se häiritse vauvan nukkumista. Yöaikaiset syötöt ja vaipanvaihdot kannattaa tehdä mahdollisimman eleettömästi, jotta vauva ei virkisty enempää kuin on välttämätöntä. Viimeiseen syöttöön ennen unia on hyvä satsata, jotta vauvan nälkä pysyy poissa mahdollisimman pitkään.
– Säännöllinen ja toistuva arkirytmi on tärkeää vauvalle ja se tukee myös vanhemman jaksamista. Vauva mukautuu kasvaessaan perheen rytmiin ja osaa jo odottaa ruokailuja, ulkoilua ja lepotaukoja, Kotkamo täsmentää.
– Toistuvat ja turvalliset iltatoimet luovat turvaa vauvalle ja helpottavat yöunia.
Joskus tarvitaan vankempaa apua. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten Baby blues -työntekijät ovat erikoistuneita unineuvontaan ja auttavat perheitä 10 jäsenyhdistyksessä. Työntekijät antavat unineuvontaa ja tukevat väsyneitä vauvaperheitä perheen lähtökohdista käsin. Keskustelutuki ja tapaamiset ovat maksuttomia eikä lähetettä tarvita. Yhteyttä voi ottaa lähimpään työntekijään puhelimitse. Vuonna 2022 Baby blues -toiminnasta sai apua 435 naista, 145 miestä ja 184 vauvaa. Neuvontapuheluja ja tapaamisia oli yhteensä 974 ja erilaisissa Baby blues -ryhmissä oli mukana 5651 osallistujaa.
Vauvaperheiden chatistä saa apua ja tukea monenlaisiin tilanteisiin nopeasti ja nimettömästi. Vauvaperheiden chatissä käytiin viime vuonna 899 keskustelua.
Lue lisää
Vauvaperheiden chat – nopeasti tukea ja tietoa vauvaperheille
Vauvan uni– vauvaperhe.fi
Baby blues -työntekijät ETKL jäsenyhdistyksissä
Kansikuva: Shutterstock