Vaikeat lapsuudenkokemukset voi tahtomattaan siirtää omalle vauvalle. Jo odotusaikana pitäisi tunnistaa sellaiset vauvaa odottavat äidit ja isät, joilla on omassa lapsuuden kodissa ollut esimerkiksi mielenterveysongelmia, väkivaltaa tai päihteitä. Oulussa toimivassa ensikodissa on havaittu, että vanhemmat, joilla on vaille jäämisen kokemuksia omassa lapsuudessaan hyötyvät tiiviistä ja pitkäkestoisesta tuesta vanhemmuuden alkumetreillä.
Ylisukupolvisen ketjun voi katkaista, jos vauvaa odottavat perheet saavat apua ajoissa. Ensikodin tarjoama ympärivuorokautinen hoito auttaa tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Vauvan vanhemmat, joiden omassa lapsuudessa on traumaattisia kokemuksia voi olla vaikea olla turvallinen vanhempi. Omassa lapsuudessa koettu turvattomuus saattaa nousta esiin vauvaa odottaessa tai lapsen synnyttyä. Vaikeiden kokemusten käsittelyyn on tärkeää hakea apua erityisesti silloin, kun on pienen lapsen vanhempi tai odottaa vauvaa.
– Jokainen äiti tai isä haluaa olla hellä ja rakastava vanhempi omalle vauvalle. Mutta erityisesti silloin, kun omassa lapsuudessa on jäänyt vaille hoivaa, voi joutua tekemään paljon työtä, että se onnistuu, kertoo Tanja Henttonen, vauvatyön asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Taakkaa voi kantaa mukanaan, vaikka miten haluaisi toimia toisin kuin omat vanhemmat ovat toimineet.
Lapsuudessa koetut traumat voivat näkyä aikuisuudessa monin tavoin, esimerkiksi fyysisinä oireina, arjen hallinnan vaikeuksina, masennuksena tai päihteiden liikakäyttönä. Traumat saattavat heijastua vanhemmuuteen ja saavat toimimaan tavalla, joka ei ole hyväksi vauvalle. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsiaan kaltoinkohtelevista vanhemmista 80% on kokenut väkivaltaa omassa lapsuudessaan. Usein kaltoinkohtelussa on kyse jaksamattomuudesta, tiedon puutteesta, ymmärtämättömyydestä, avuttomuudesta, kyvyttömyydestä tai huolimattomuudesta. Joskus vanhemmat vahingoittavat lasta tahallaan.
Jo odotusaikana koettu äidin voimakas stressi vaikuttaa syntyvään vauvaan ja vaikutukset voivat näkyä koko elämän. Äidin ja isän omat kaltoinkohtelun kokemukset voivat nousta pintaan jo odotusaikana ja vanhempi voi toimia vauvaa vahingoittavalla tavalla. Äiti ei ehkä huolehdi itsestään tai on ahdistunut. Apua siis kannattaa pyytää jo silloin, kun perhe alkaa odottamaan vauvaa. Menneisyyden haavat on mahdollista jättää taakseen silloin, kun ne tunnistaa ja niihin saa apua.
Ensikoti auttaa vaikuttavasti
Ensikodin ympärivuorokautinen tuki auttaa perheitä löytämään omat voimavarat vanhempana.
– Ensikodin taika on siinä, että apu on tiivistä ja sitä saa myös yöllä. Ilta ja yö on usein vaikeinta aikaa sellaisille vanhemmille, joilla on omia traumaattisia kokemuksia. Päivällä arkiset toimet ja rutiinit tasaavat mieltä, mutta ilta ja yöaikaan oma olo huononee ja tarvitaan työntekijän läsnäoloa ja tukea, Henttonen kuvaa.
– Ensikodin turvallisessa ympäristössä syvennytään vauvan ja vanhemman vuorovaikutukseen.
Pitkällä aikavälillä syntyneet vaikeudet vaativat paljon aikaa ja työtä korjaantuakseen. Ensikotiin tulee Ensi- ja turvakotien liiton tilastojen mukaan kuntien ohjaamina yhä enemmän äitejä, joilla on vakavia mielenterveysongelmia. Jopa joka neljäs ensikotiin tulevista vanhemmista kertoo itsellään olevan yhden tai useampia diagnosoituja mielenterveyden ongelmia. Ensi- ja turvakotien liiton tekemän tutkimuksen mukaan ensikotiin tullessaan äidit voivat huonosti, 80 % koki tulohetkellä olleensa tosi huonossa kunnossa.
– On hienoa, että kunnat ovat kehittäneet perhetyötään. Näyttää siltä, että perheiden tilannetta yritetään kunnissa korjata liian pitkään liian kevyillä tuen muodoilla. Perheet tarvitsevat omiin tarpeisiin vastaavaa palvelua oikea-aikaisesti ja riittävän pitkään, muistuttaa Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri.
Ensikotiin perhe pääsee, jos neuvolassa, synnytyssairaalassa, lastensuojelussa tai muussa palvelussa havaitaan, että äidillä tai molemmilla vanhemmilla on niin suuria vaikeuksia huolehtia vauvasta, että vauvan terveys ja kehitys ovat vaarassa. Useimmiten ensikotiin tulon vaihtoehtona on vauvan huostaanotto. Ensikotikuntoutuksen maksaa kunta. Perheiden ensikodissa saama kuntoutus ehkäisee merkittävästi lastensuojelun kustannuksia, suojelee vauvoja kaltoinkohtelulta ja antaa vanhemmille vankan ja pitkäkestoisen tuen vanhemmuuteen.
Ensi- ja turvakotien liiton yhdeksässä, ympäri Suomea sijoittuneessa ensikodissa autettiin vuonna 2018 236 äitiä, 255 lasta ja 98 isää. Pidä kiinni -ensikodeissa ja avopalveluissa autettiin 191 äitiä, 78 isää 193 lasta. Oulun ensi- ja turvakoti ry tarjoaa vauvaperheille ympärivuorokautista ensikotipalvelua ja ylläpitää Ensikoti Orvokkia, joka on osa valtakunnallista Pidä kiinni -hoitojärjestelmää, jossa keskitytään päihdeperheiden kuntouttamiseen. Oulun ensikodissa on autettu kuluneena vuonna 41 äitiä, 9 isää ja 33 lasta. Pidä kiinni ensikoti Orvokissa on autettu 9 äitiä, 5 isää ja 10 lasta.
Lisäksi Oulun yhdistyksellä on Vauvatalon matalan kynnyksen palveluja perheille. Päiväryhmä Seraffiina auttaa vauvaperheitä löytämään vakaan arjen, Vauvatalolla kokoontuu vertaistukiryhmiä eri teemoista, unineuvonta auttaa väsähtäneitä vauvaperheitä ja chat auttaa verkossa nopeasti ja nimettömästi.
Vauvafoorumi 2019 – Kyky rakastaa siirtyy kokoaa ammattilaiset Ouluun
Vauvafoorumi 2019 kokoaa 7.-8.11 lähes 200 vauvatyön ammattilaista valtakunnalliseen koulutustapahtumaan Oulun Sokos Hotel Arinaan. Foorumissa tarkastellaan sellaisten perheiden auttamista, joilla omien vaikeiden lapsuuden kokemusten vuoksi on vaikea tarjota omalle vauvalle turvallinen lapsuus.
Lisätietoja
Tanja Henttonen
asiantuntija, vaativa vauvatyö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 0400 225 583
Hanne Puurunen
palvelupäällikkö, Oulun ensi- ja turvakoti ry
p. 040 685 1610
Timo Peltovuori
toiminnanjohtaja, Oulun ensi- ja turvakoti ry
p. 0500 438 858
Lue myös
Enska 3/2019: Yhä huonommassa kunnossa olevia vanhempia ensikotiin