Kaltoinkohtelun ja kaiken tyyppisen väkivallan on todettu lukuisissa tutkimuksissa periytyvän sukupolvittain. Uusi hanke etsii ratkaisuja väkivallan kierteen pysäyttämiseksi. Tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsena koetulla kaltoinkohtelulla on pitkät aikuisiälle ulottuvat vaikutukset työllistymiseen, taloudelliseen asemaan ja terveyteen.
– Esimerkiksi, kun lapsi kokee väkivaltaa kotonaan ja voi huonosti, koulunkäyntiin voi olla vaikea keskittyä, opiskelumahdollisuudet kaventuvat ja samalla toimintamahdollisuudet yhteiskunnassa heikkenevät, kuvaa projektipäällikkö Emmi Lattu Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Lapset, joiden perheessä on väkivaltaa tai kaltoinkohtelua, ovat jo heti alussa eriarvoisessa asemassa, Lattu muistuttaa.
Hankkeessa etsitään ratkaisuja siihen, että väkivaltaiset käyttäytymismallit eivät siirtyisi vanhemmilta lapsille.
– On tärkeää havaita, että väkivaltainen käyttäytymismalli on opittua. Haitallinen malli saattaa olla opittu jo lapsuudessa, mutta siitä voidaan opetella myös eroon, muistuttaa projektisuunnittelija Kene Truve.
– Pienten lasten vanhemmilla on vahva motivaatio ja halu toimia toisin, mutta usein keinot ovat hukassa, hän jatkaa.
Lokakuun alussa Ensi- ja turvakotien liitossa aloittanut Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu -hanke pureutuu ilmiöön kolmella eri tasolla.
Puhe turvallisuudesta arkipäivään ja uusia toimintamalleja
Ensimmäisenä osatavoitteena on turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksioton lisääminen lasten kanssa. Väkivallan kokemusten tunnistaminen on palveluissamme heikkoa, keinoja lasten kanssa vaikean asian käsittelyyn ei ole tarjolla ja ammattilaisilla kokemusta asiasta on hyvin vähän. Hankkeessa luodaan työkalu turvallisuuden käsittelyyn perheitä kohtaaville ammattilaisille esimerkiksi päiväkodeissa, neuvoloissa ja perhekeskuksissa.
Toisessa osatavoitteessa kehitetään ylisukupolvista kaltoinkohtelua ennaltaehkäisevää tukea sellaisille odottaville ja vauvaperheille, joiden vanhemmat ovat itse kokeneet lapsuuden aikaista kaltoinkohtelua tai joissa on jo todettu vauvan kaltoinkohtelua.
Kolmannessa osatavoitteessa sovelletaan lapsen ja vanhemman turvallista vuorovaikutusta rakentavaa kansainvälistä mallia työmuodoksi perheille, joissa kaltoinkohtelua on jo tapahtunut, mutta perhe jatkaa elämistä yhdessä.
Kolmivuotinen (2017-2020) hanke toteutetaan yhteistyössä kahdeksan*
jäsenyhdistyksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston kanssa. Hanketiimissä työskentelevät Emmi Lattu projektipäällikkönä sekä Kene Truve ja Merja Kortelainen (Viola ry.) projektisuunnittelijoina.
* Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Vantaan Turvakoti ry, Kokkolan Ensi- ja turvakoti ry, Helsingin Ensikoti ry, Kanta-Hämeen perhetyö ry, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry, Vaasan Ensi- ja turvakoti ry, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry