Jäsenyhdistyksissämme ympäri Suomea tehdään monipuolista odottajia ja vauvaperheitä tukevaa työtä. Perheiden elämäntilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat, jolloin tarvitaan erilaisia tukea. Jäsenyhdistyksissämme on tarjolla ensikotityötä, vapaaehtoisdoulia, vauvaperheohjausta sekä vauvaperheryhmiä.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 10 ensikotia, joista yksi on Kanta-Hämeen perhetyö ry:n ylläpitämä vankilan perheosasto.
Ensikoti on paikka, jossa tuetaan perheitä vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa. Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa. Myös isä voi asua ensikodissa. Asumisaika sovitaan perheen tarpeiden mukaan. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhemman hyvää suhdetta sekä opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen. Selkeistä rakenteista koostuva arkirytmi tuo turvallisuutta ja vakautta. Arjen eläminen yhdessä on ensikotien toiminnallisuutta parhaimmillaan, tekemällä ja oppimalla yhdessä. Hoidon maksamisesta on tehtävä sopimus asuinkunnan sosiaalitoimen kanssa. Ensikodista lähdettyäkin perhe voi saada tukea itsenäisessä elämässä ensikodin henkilökunnalta.
Ensikodin apua tarvitaan silloin, kun perheessä on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia tai arjen asioiden hoitaminen ei suju. Ensikoti voi olla hyvä paikka vauvaperheelle myös silloin, kun vanhemmat ovat itse hyvin nuoria, heillä on oppimisvaikeuksia tai kun kulttuurien erilaisuus tuottaa haasteita vanhemmuuteen. Vauva saa ensikodissa turvallisen kasvuympäristön, hoidon ja huolenpidon.
Joka vuosi reilut 200 perhettä aloittaa perhe-elämän ensikodissa. Ensikodin jälkeen on mahdollista jatkaa muissa vauvaperheitä tukevissa palveluissa.
Ensikoteja on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Jyväskylä, Kokkola, Lahti, Oulu, Raahe, Rovaniemi, Tampere ja Turku. Ensikodinomaista tukea vauva- ja pikkulapsiperheille tarjoaa myös Kanta-Hämeen perhetyö ry:n ylläpitämä vankilan perheosasto. Lisäksi päihdeongelmaisten äitien hoitoon erikoistuneita ensikoteja on seitsemän.
Vauvaperheryhmä (ent. päiväryhmä) on intensiivistä ja strukturoitua kuntouttavaa vauvaperhetyötä alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille sekä lapsille ja vauvaa odottaville perheille. Yleisin tulosyy on vanhemman mielenterveysongelmat, mutta usein taustalla on kasaantuneiden ongelmien vyyhti ja arki vauvan kanssa näyttäytyy kaoottisena. Perheen voimavarat ovat pitkälti sidottu ongelmien kanssa selviytymiseen, jolloin vauva ja hänen tarpeensa ovat riskissä jäädä huomiotta.
- Toiminta perustuu ammatilliselle ohjaukselle ja vertaistuelle. Se sisältää ryhmä- ja yksilötyöskentelyä.
- Ryhmään osallistuu 4-6 vanhempaa, useimmiten äitiä, kerrallaan.
- Suljetut ryhmät alkavat kahdesti vuodessa ja ne kokoontuvat kaksi-kolme kertaa viikossa, noin viisi tuntia kerrallaan.
- Ryhmään kuuluu viiden vuorokauden kuntouttava intensiiviviikko.
Vauvaperheryhmän toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea vauvan hyvinvointia ja vakauttaa arkea tukemalla ja vahvistamalla:
- arjen rytmin ja rutiinien rakentumista
- vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta
- vauvan kasvua ja kehitystä
- vanhemmuutta ja perheen omia voimavaroja lisäämällä ja tuomalla iloa arkeen
Vauvaperheryhmiä toteutetaan alueellisena toimintana seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Imatra, Iisalmi, Kokkola, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Oulu ja Tampere.
Intensiiviviikot toteutaan Koulutuskeskus Sopukassa Sipoossa.
Vauvan syntymä on iso muutos perheen elämässä. Joskus vauvan itkuisuus ja valvotut yöt saavat voimat hiipumaan. Synnytyksen jälkeinen alakulo tai masennus kiristää pinnaa, saa kyyneleet valumaan ja tekee päivistä raskaita. On tärkeää vauvalle ja vanhempien sekä mahdollisten sisarusten hyvinvoinnille, että perhe saa nopeasti tukea tilanteeseen.
Vauvaperheohjaus (ent. Baby blues -toiminta) on maksutonta ja kaikille avointa tukea vauvaperheille. Toiminnan tarkoituksena on tukea vanhempien jaksamista ja masennuksesta toipumista sekä vauvan uni-valverytmin löytymistä. Ohjaus voi olla avuksi, jos:
- Perheessä on alavireisyyttä, jaksamattomuutta tai synnytyksen jälkeistä masennusta.
- Vauvan uni- ja vuorokausirytmi on hukassa ja sen löytämiseen tarvitaan tukea
- Perhe hyötyy keskustelu- tai ryhmämuotoisesta tuesta vauvan kanssa toimimiseen arjessa
- Äiti tai perhe kaipaa tukea odotukseen ja/tai synnytykseen.
Vauvaperheohjausta on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Kokkola, Rovaniemi ja Outokumpu, Turku sekä unineuvontaa Tampereella.
Vauvaperheohjausta ovat:
- Puhelinneuvonta
- Yksilö- ja perhetapaamiset sekä kotiin tehtävä työ
- Verkostotyö
- Ryhmätoiminta
- Uni-illat
- Tarvittaessa tukevampien palveluiden piiriin ohjaaminen
- Vierailut ja teemalliset tapahtumat oman alueen yhteistyöverkostoissa, esim. neuvolassa
- Vapaaehtoisdoula-toiminnan koordinointi
Vauvaperheohjaus tarjoaa mahdollisuuden uni-valverytmitysjaksoon silloin, kun neuvonta ja ohjaus ei tuo apua perheen väsymyskierteeseen.
Synnytystukihenkilöä kutsutaan doulaksi. Sana juontaa juurensa kreikankielestä ja se tarkoittaa palvelijatarta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten doula on vapaaehtoinen tukihenkilö, joka on perheen tukena odotusaikana ja vauvan syntyessä.
Vapaaehtoisdoulan tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Hän toimii perheesi ehdoilla toiveitanne ja tarpeitanne kuunnellen. Tuettava ja vapaaehtoinen tapaavat toisensa keskimäärin kolme kertaa.
Vapaaehtoista doulaa voi pyytää silloin, kun perheellä on esimerkiksi vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18 -vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on vakava päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu erityinen syy. Ottaessasi yhteyttä doulakoordinaattoriin voit vielä keskustella tilanteestasi tarkemmin.
Vapaaehtoisdoula tapaa perheen jo ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeenkin
Vapaaehtoinen tapaa perheen joitakin kertoja jo ennen synnytystä. Tapaamisissa puhutaan vauvan tuloon liittyvistä käytännön valmisteluista, raskauden sujumisesta ja vauvan odottamisesta sekä synnytyksestä ja siihen liittyvistä toiveista ja mahdollisista huolista tai peloista. Doulan tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella. Hän toimii perheen ehdoilla sekä heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.
Tärkeimpiä tehtäviä on läsnäolo
Synnytyksen aikana vapaaehtoisdoula tukee ja rohkaisee synnyttäjää yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti käyttäen omaa harkintaansa sekä kuunnellen äidin toiveita. Doulan tärkeimpiä tehtäviä synnytyshuoneessa on läsnäolo. Synnytyksen jälkeen perhe ja vapaaehtoinen tapaavat ainakin kerran.
Doula lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää kivunlievityksen tarvetta
Äitien kertoman mukaan doulan läsnäolo ja tuki koetaan tärkeimmiksi hyödyiksi. Synnyttäjien mukaan tukihenkilön läsnäolo synnytyksessä lisää turvallisuuden tunnetta ja vaikuttaa synnytyskipua lievittävästi. Kun pelko ja ahdistus vähenevät, vähenee myös kipulääkityksen tarve ja synnytyksen kulku nopeutuu. Nopeasti sujuva synnytys vaikuttaa niin äidin kuin syntyvän lapsenkin vointiin positiivisesti.
Vapaaehtoisdoulatoimintaa on Helsingissä, Rovaniemellä, Tampereella, Kotkassa, Kuopiossa, Oulussa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa, Kauhajoella, Turussa, Outokummussa, Iisalmessa ja Jyväskylässä. Tarkemmat yhteystiedot löydät Vapaaehtoinen doula – esitteestä.
Vauvaperheiden chatisstä voit keskustella omaan jaksamiseen liittyvistä pulmista ja perheen tai parisuhteen tilanteesta. Saat yhteyden myös Baby Blues työntekijöihin, jotka ovat erikoistuneita vauvaperheen unipulmien ratkomisessa. 
Chatissa päivystävät yhdistystemme vauvatyöntekijät
Chatin löydät sivun alareunasta.
Keskustelu muiden vastaavassa tilanteessa olevien ja olleiden äitien kanssa on usein antoisaa ja auttaa löytämään keinoja selviytyä. Vertaistuki antaa uusia näkökulmia. Jo se, että toinen kuuntelee ja ymmärtää, on tärkeää. Vertaistuki on keskinäistä apua, tukea ja kokemusten jakoa.
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry auttaa synnytysmasennuksesta ja lapsivuodepsykoosista kärsiviä äitejä antamalla vertaistukea. Vertaistukea saa puhelimitse ja erilaisissa ryhmissä, jotka kokoontuvat useilla paikkakunnilla sekä verkossa. Lue millaista tukea yhdistys tarjoaa.
