Vauvan odotukseen kuuluvat huolet liittyvät yleensä omaan, vauvan tai Imetys ilman stressia_blogiperheen hyvinvointiin: Onko vauvalla kaikki hyvin, onko tämä normaalia? Miten selviän tästä? Miten suojelen vauvaa? Rahojen riittävyys tai parisuhde voivat mietityttää. Niin sisäisiä kuin ulkoisiakin stressitekijöitä on paljon ja normaaliin raskauteen kuuluva herkistyminen saa varsinkin äidin, mutta myös toisen vanhemman, valppaaksi niille kaikille. Vauvan synnyttyä tämä herkkyys on kuitenkin tarpeen kun äiti ja isä opettelevat tulkitsemaan omaa ainutlaatuista vauvaansa.

Synnytyksessä vauva tulee todelliseksi kun hänet nostetaan vanhempien syliin. Sopiva määrä stressiä synnytyksen aikana saa sekä vauvan että vanhemmat virittäytymään toisiinsa. Vastasyntynyt tekee kaikkensa vanhempien huomion saamiseksi. Vauva kohdistaa katseensa vanhempiin. Kaikkia aistejaan ja taitojaan käyttäen vauva hakeutuu hitaasti ryömien äidin rinnan lähelle ja lopulta, pitkän tuumimisen ja hamuilun jälkeen, tarttuu rintaan. Tässä se on se juttu, johon vauva on kohdussa ollessaan valmistautunut! Ensi-imetyksestä saa alkunsa se äidin ja vauvan yhteinen opettelu, johon tarvitaan tueksi ainakin isää, usein monia muitakin.


Tämän päivän tiikerit ovat toisenlaisia. Vaikeus keskittyä tähän hetkeen, tuen puute, yksinäisyys tai ympäristön luomat paineet voivat vaikeuttaa imetystä.


Etenkin alkuvaiheessa imetys on herkkä häiriöille. Pienetkin asiat saavat äidin (tai vauvan) hätääntymään. On todettu, että synnytyksen ja imetyshetkien aikana äidissä erittyvä oksitosiinihormoni saa aikaan vahvan sitoutumisen vauvaan. Samainen oksitosiini saa äidin ahdistumaan, jopa aggressiiviseksi jos hän joutuu eroon vauvasta tai jos hän kokee, että jokin on uhkana. Silloin äiti voi käyttäytyä leijonaemon tavoin ja puolustaa poikastaan. Osan äideistä tilanne saa lamaantumaan. Kun äiti on ”hälytystilassa”, on ymmärrettävää, että imettäminen ei onnistu. Maitoa ei yksinkertaisesti heru. Taustalla voi olla se, että luolamiesaikoina on ollut tarpeen, että äiti ei jätä houkuttelevaa maitovanaa jälkeensä, jos on juossut vauvan kanssa tiikeriä karkuun. Yksittäinen tilanne laukeaa pian, mutta pitkäaikaisena jatkuva stressi voi vähentää maidon määrää ja imetys päättyy sen vuoksi suunniteltua aiemmin.

Tämän päivän tiikerit ovat toisenlaisia. Vaikeus keskittyä tähän hetkeen, tuen puute, yksinäisyys tai ympäristön luomat paineet voivat vaikeuttaa imetystä. Vanhempien omassa lapsuudessaan saama hoiva ja malli vauvan hoivaamisesta ovat nekin merkittävässä osassa siinä, miten imetys lähtee käyntiin. Imettävä äiti tarvitsee ympärilleen suojelevia ihmisiä, turvallista oloa, rauhallisen ympäristön – tilan, jossa uppoutua vauvaan ja vauvan tarpeisiin.

Jokainen perheen lähellä oleva ihminen voi toimia imetysrauhan suojelijana. Antaa aikaansa ja apuaan vanhemmille, joille vauvan syntymä on uutta tai joita se on syystä tai toisesta kuormittanut. Apu voi olla rohkaisua ja kannustusta sanoin, apua arjen askareissa tai kannustamista tiedon tai imetystuen äärelle.

Vinkkejä siihen, miten voit olla imettävälle perheelle tukena, löydät Imetysrauha.fi –kampanjan kiitoskorteista.

Vinkkejä alkuvaiheen imetykseen löytyy Vauva itkee-sivustolta  ja lisää imetystietoutta Naistalo.fi imetyssivuilta  tai Imetyksen tuki ry:n sivuilta.

Jaana Wikgren toimii projektikoordinaattorina Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin Imetys ilman stressiä-projektissa.

Avatar

Kirjoittaja: jaanawikgren

Kirjoittaja työskenteli Imetys ilman stressiä -hankkeessa projektityöntekijänä. Hän on siirtynyt toisiin tehtäviin.