Yksi haavoittuvimmista asunnottomien ryhmistä ovat maahanmuuttajaperheet. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vuoden 2018 tilastojen mukaan kaikista Suomen asunnottomista 21,1 % oli maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia lapsiperheitä tilastoitiin 62 (39 %), ja näissä perheissä oli yhteensä 105 lasta. Yksinhuoltajaperheitä heistä oli 45,9 %.  

Asunnottomuuden tai sen uhan yleisimmät syyt ovat samat kuin kantaväestöllä: pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista etenkin pääkaupunkiseudulla, talous- ja velkaongelmat sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Nuorten maahanmuuttajien asunnottomuuden syynä voi olla kahden kulttuurin välissä eläminen ja siitä aiheutuvat konfliktit perheen kanssa. Ääriesimerkkeinä ovat pakottaminen avioliittoon tai kunniaväkivallan uhka.  

Kielellisillä ja kulttuurisilla eroilla on käytännön vaikutuksia 

Maahanmuuttajaäidit ovat usein pitkään lasten kanssa kotona, millä on vaikutusta perheen pienituloisuuteen. Ajan viettäminen tiiviisti kodin seinien sisäpuolella vaikeuttaa kielitaidon kehittymistä sekä tiedon karttumista omista oikeuksista, velvollisuuksista ja arjen asioiden hoitamisesta. Perheen ja suvun ulkopuoliset sosiaaliset verkostot voivat olla ohuet. Perhekäsitys on usein kantasuomalaista laajempi, ja asunnossa voi asua ydinperhettä suurempi joukko. Tällöin asuminen pienissä asunnoissa on ahdasta ja ison, kohtuuhintaisen asunnon löytäminen on haasteellista. 

Erilaiset kulttuuriin tai uskontoon liittyvät tavat ja säännöt voivat tuoda lisähaasteita asumiseen. Niiden harjoittaminen voi olla vaikeaa ja vaikuttaa toiveeseen siitä, että asuinalueella olisi muitakin omaa etnistä ryhmää edustavia. Piiloasunnottomuus eli ystävien tai sukulaisten nurkissa majailu on yleistä myös maahanmuuttajien keskuudessa, esimerkiksi eron tai pienituloisuuden takia. 

Kielelliset ja kulttuuriset erot näkyvät monella tapaa. Asumiseen liittyville termeille ei aina löydy suoria käännöksiä, ja vuokra-asuminen on saattanut olla lähtömaassa häpeällistä. Asuntolainaa ei välttämättä saada varattomuudesta johtuen tai sitä ei voida ottaa, koska koron maksamista lainalle ei pidetä hyväksyttävänä kaikissa kulttuureissa. Vuokra-asuminen saattaa siten olla asumismuotona uutta ja siihen liittyvät käytännöt hankalia. Miten vuokra-asuntoa haetaan, mitä tapahtuu, jos vuokra jää maksamatta, mitä maksuhäiriömerkintä tai häätö tarkoittavat?  

Haasteet näkyvät myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä 

Myös Ensi- ja turvakotien liitossa on törmätty asumiseen liittyviin erityisiin haasteisiin maahanmuuttaja- sekä romanitaustaisten naisten ja perheiden kohdalla. Liiton jäsenyhdistysten työntekijöille keväällä 2019 teetetyssä kyselyssä kävi ilmi, että vaikka kielitaidottomuus ja kulttuurierot näyttäytyivät asunnottomuuden tai sen uhan syitä kysyttäessä syinä vain harvoin, nousivat ne toistuvasti esiin perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyötä tekevien vastaajien avovastauksissa. Kieli- ja kulttuurierot sekä yksityisten vuokranantajien asenteet nousivat esiin talous- ja velkaongelmien jälkeen seuraavaksi yleisimpinä esteinä asunnon saannille. Moni on kohdannut asunnon hakuprosessissa syrjintää joko asunnonomistajien tai heidän edustajiensa tahoilta.  

Turvakodeissa työskentelevien kyselyyn vastanneiden mukaan väkivaltaisesta parisuhteesta irtautumiseen saattaa vaikuttaa äidin pelko oleskeluluvan tai lasten huoltajuuden menettämisestä. Puoliso on voinut hoitaa kaikki asumiseen ja talouteen liittyvät asioinnit, eikä äidillä ole riittävää tietotaitoa siitä, millaisia oikeuksia tai mahdollisuuksia hänellä eron jälkeen on.  Omat haasteensa tuo se, ettei välttämättä osata kieltä, liikkua julkisilla kulkuvälineillä, hakea taloudellisia tukia yms.  

Myös romanitaustaisten naisten on kantaväestöä vaikeampi löytää sopivia asuntoja, mm. viranomaisten, vuokranantajatahojen ja paikkakuntalaisten syrjivien asenteiden takia. Heitä pidetään vähävaraisina, epäillään helposti rikoksentekijöiksi ja päihteiden käyttäjiksi tai koetaan, että heillä on liikaa vaatimuksia asunnon kuntoon ja sijaintiin liittyen. 

Romanikulttuurissa on tiettyjä sääntöjä, jotka voivat pitkittää asunnon saantia. Esimerkiksi romanien puhtaussääntöjen ja väistämisvelvollisuuksien vuoksi nuoremmat romanit eivät voi asua vanhempien romanien yläpuolella.  Sukujen välillä voi olla pitkittyneitä riitoja ja ne voivat vaikuttaa siihen, että suvut eivät voi kohdata samoilla paikoilla. Joissain erotilanteessa romaninaisten voi olla vaikea löytää turvallisia asuntoja väkivallan pelon takia. 

Tietoa ja ymmärrystä täytyy lisätä

Palveluita tarjoavien toimijoiden kouluttaminen monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamisessa voi ehkäistä asunnottomuutta sekä sen uhkaa. Mitä enemmän tietoa ja ymmärrystä eri toimijoilla kohderyhmästä on, sitä vähemmän ennakkoluulot saavat tilaa ja sitä osuvammin asumista voidaan tukea. Myös asumiseen liittyvien palvelujen helpompi saatavuus sekä asumiseen liittyvän tiedon yhtenäistäminen tukee asunnon saamista ja asunnosta kiinni pitämistä.  

Lue lisää:

Monikulttuurisen asunnottomuustyön tueksi (ARA): Asuminen Suomessa –materiaalipankki

Sininauhasäätiö: https://www.sininauhasaatio.fi/toimintamme/maahanmuuttajatyo/

Diakonissalaitos: https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/

Vailla vakinaista asuntoa ry: https://vvary.fi/maahanmuuttaja-asiantuntija-palvelee-vuoden-2019-alussa/https://vvary.fi/maahanmuuttaja-asiantuntija-palvelee-vuoden-2019-alussa/

Monika Naiset: https://monikanaiset.fi/  

Kirjottajat ovat monikulttuurisuustyön asiantuntija Tiuku Pennola ja Naiserityisyys asunnottomuustyössä -hankkeen (NEA) projektiasiantuntija Petra Gergov-Koskelo.

Kuva: Daniel Hering / Unsplash