Isyys on huippu juttu. Se on erityisen tärkeää lapsillemme. Juhlikaa isyyttänne nyt isäinpäivänä lastenne kanssa ja laittakaa kuvia someen #iskänhuippuhetki.
Isyyden tärkeys näkyy myös sukupolvien ketjussa. Mitä hoivaavampi ja lempeämpi isä, sitä paremman mallin isyyteensä poika saa tai tyttäresi valitsee hoivaavamman ja lempeämmän miehen. Näin kumpikin lapsi saa tasa-arvoisemmat lähtökohdat elämälleen.
Aiemmissa blogeissani seikkaillut Simpanssit- elokuvan laumanjohtaja Freddy puolustaa laumaansa henkensä uhalla nauttien taistelujen välissä johtajuudesta, jonka myös oman lauman muut urokset haastavat. Kun Freddyn vauvan Oscarin emo kuoli, otti Freddy Oscarin hoiviinsa ja oli erittäin hellä ja rakastava isä. Meille ihmisille tämä roolinvaihto ei välttämättä näin helposti suju.
Nyt- liite uutisoi pari viikkoa sitten opetushallituksen tasa-arvo-oppaasta ja siitäkös riemu repesi muiden medioiden ja vanhempien toimesta. Saavatko pojat olla poikia? Entäs tytöt? Keskustelupalstoilta löytyy aika aggressiivista kirjoittelua.
Kummatkin saavat varmasti olla omaa sukupuoltaan ja sehän on vain mukava asia. Kysymys on siitä, kuinka paljon me aikuiset, isät, äidit, ammattilaiset ohjaamme lapsiamme omien stereotypioidemme, vanhojen käytäntöjen ja asenteidemme vuoksi hyvin sukupuolittuneisiin rooleihin. Vanha ”Pojat on poikia” lausahdus antaa pojille aivan erilaisen pelikentän kuin tytöille. Somessa kiertää kuva luokallisesta prinsessoiksi pukeutuneita tyttöjä, joiden joukossa on yksi Batman- asuinen tyttö. Kuinkahan sosiaalisesti sallittua lienee?
Kulttuuriset odotukset siitä, millainen miehen tulee olla, voi pahimmillaan johtaa kasvavan pojan yksinäisyyden, mielenterveysongelmien tai väkivallan pyörteisiin. Ikätoverien hyväksyntä kumpuaa vahvasti meidän aikuisten asenteista. Onko oikein, että herkkä poika, joka haluaisi vaikka harrastaa taitoluistelua, valitsee päihteet ja aggression hyväksynnän toivossa?
”Pojat on poikia” on siis eri asia kuin se, että poika saa olla poika ja millainen poika itse haluaa. Pojan tulisi myös saada ”esittää” sukupuoltaan niin kuin haluaa. Tarkoitan tällä sitä, että jos poika pukeutuu mekkoon, se ei liity mitenkään hänen sukupuoleensa, sukupuoliseen suuntautumiseensa tai mielenterveyteensä. Sukupuolijärjestelmä pohtiminen kouluissa on hyvä asia. Varsinkin jos me vanhemmat tuemme tätä pohdintaa sensitiivisesti ja pyrimme selvittelemään omatkin asenteemme ja stereotypiamme.
Freddy vaihtoi rooliaan kuin napista. Meille miehille se on haastavampaa kulttuurin, oman historiamme ja vallitsevien odotusten takia. Mutta näin isäinpäivänä kaikkien meidän isien olisi hyvä katsoa peiliin, olla ylpeitä isyydestämme ja sukupuolestamme, mutta samalla pohtia millainen isä haluamme olla ja haluammeko tyttäristämme alistuvia prinsessoja tai pojistamme aggressiivisia johtajia.
