Stressi on osa elämää. Sillä on tärkeä tehtävä auttaa meitä selviytymään erilaisista vaativista tai ponnistelua vaativista tilanteista. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi synnytys tai itkuisen vauvan rauhoittaminen. Stressi lisää kehon ja mielen valmiuksia toimia uusissa tai itselle haastavissa tilanteissa. Lievä stressi auttaa myös vauvaa valmistautumaan kohdun ulkopuoliseen elämään.

Pienen vauvan ja etenkin useamman lapsen kanssa arkeen liittyy monia kuormittavia tilanteita; vauvaa herättää öisin, taapero harjoittelee ilmaisemaan omaa tahtoaan, pakkasilmaan pukeutuessa on kuuma tai tilanteet eivät vain mene suunnitellusti.

Uhkan ei aina tarvitse olla konkreettinen vaan esimerkiksi kiire kotona ja töissä, huoli lapsesta tai tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus voi laukaista stressireaktion. Haitalliseksi stressi muuttuu, jos se on voimakasta, jatkuu pitkään eikä palautuminen mahdollistu. Siksi on hyvä oppia tunnistamaan omia stressireaktioita ja tulla tietoiseksi omista tavoista puskuroida stressiä ja palautua stressaavista tilanteista. Tärkeää on, että stressaavan tilanteen jälkeen meillä olisi riittävästi keinoja, jotka auttavat sekä kehoa, että mieltä palautumaan.

Pienen vauvan ja etenkin useamman lapsen kanssa arkeen liittyy monia kuormittavia tilanteita; vauvaa herättää öisin, taapero harjoittelee ilmaisemaan omaa tahtoaan, pakkasilmaan pukeutuessa on kuuma tai tilanteet eivät vain mene suunnitellusti.

Vauva ja isompikin lapsi tarvitsee näissä hetkissä vanhempaa tuekseen säätelemään hankalia tunteitaan. Vanhemman tuella vauva oppii omien hankalien olotilojen säätelyä. Haastavissa tilanteissa vanhemman on hyvä kiinnittää huomiota ensin omaan olotilaan ja vastata vauvan kutsuun mahdollisimman rauhallisesti. Vanhempi voi tukea vauvaa esimerkiksi rauhoittavan sylittelyn, lohduttavan juttelun ja lempeän keinuttelun avulla.

Olemme aika yksilöllisiä siinä, miten reagoimme tai kuinka paljon kestämme stressiä. Väsymys, yksinäisyys tai kasaantuvat huolet haastavat parhaankin säätelykyvyn. Silloin vanhemman voi olla vaikea asettua tukemaan vauvan tai lapsen hankalaa oloa. Voimme harjoitella läpi elämän taitoja, jotka auttavat rauhoittumaan stressaavissa tilanteissa. Myös aikuinen tarvitsee välillä muilta tukea omien tunteiden ja stressireaktioiden tasaamiseen ja säätelyyn.

Vanhemmallakin on lupa olla keskeneräinen, epätäydellinen ja harjoitella asioita. Silloin myös lapsella on rauhaa erehtyä ja oppia.

Omassa lapsuudessa saatu hoiva vaikuttaa myös siihen, millaisia säätelytaitoja on aikuisena käytössä. Se vaikuttaa myös siihen, mitä odotuksia meillä on vanhemmuuteen liittyen. Jo raskausaikana alamme muodostamaan mielikuvia siitä, millaisia olemme vanhempina ja millainen vauva meille on syntymässä. Moni meistä ajattelee, että odotusaikana toimin ja tunnen tietyllä tavalla. Todelliset tunteet tilanteessa voivat yllättää tai jopa pelottaa etenkin, jos vanhemmuus tai raskaus aiheuttaa paljon epämukavia kokemuksia.

Emme voi täysin välttyä myöskään ulkopuolelta tulevilta odotuksilta ja mielikuvilta ja ne saattavatkin värittää ajatuksiamme siitä, millaista odotus- tai vauva-ajan kuuluisi olla. Oman tilanteen vertaaminen toisiin tapahtuu melkein huomaamatta tavatessamme muita vanhempia tai selatessamme somea. Joskus odotusten ja nykyhetken välinen ristiriita voi saada aikaan epävarmuutta ja huolta suhteessa omaan vanhemmuuteen ja lisätä koettua stressiä. Niillä on myös yhteyttä vanhemman kokemaan uupumukseen.

Tietoisuus omista tavoistamme reagoida stressiin ja edes osasta odotuksia voi auttaa suhtautumaan itseen ja omaan arkeen myötätuntoisemmin, joustavammin ja hyväksyvämmin; vanhemmallakin on lupa olla keskeneräinen, epätäydellinen ja harjoitella asioita. Silloin myös lapsella on rauhaa erehtyä ja oppia.

Blogi perustuu Vauvapysäkki -ryhmän materiaaleihin. Ryhmissä harjoitellaan stressin tunnistamisen ja säätelyn taitoja sekä myötätuntoisempaa ja joustavampaa suhtautumista itseen ja omaan vanhemmuuteen. Seuraavat ryhmät käynnistyvät maaliskuussa ja ilmoittautuminen on jo käynnissä.

Vauvapysäkki – podcastista saat lisää tietoa stressistä ja keinoista, jotka tukevat stressin säätelyä.

Kirjoittaja: Jonna Lehikoinen

Kirjoittaja työskenteli Stressistä säätelyyn hankkeen projektipäällikkönä ja vauvatyön asiantuntijana. Nyt hän on siirtynyt toisiin tehtäviin.