Viime aikoina on nuorten jaksaminen ja mielenterveys ollut esillä mediassa. Erityisesti nuorten koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvät suorituspaineet ja uupumus ovat puhuttaneet. Hiljattain uutisoitiin koulunkäyntiin liittyvien oppimistulosten heikentymisestä. Suomi on menettänyt ykkösasemansa Pisa-listalla.

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla nuorisolääkäri Miila Halonsaari (HS 14.1.2023) nosti nuorten uupumuksen, väsymyksen ja ahdistuksen keskeiseksi syyksi oppimistulosten heikentymiselle. Hän peräänkuuluttaa Pisa-tulosten tavoittelemisen sijaa asettamaan nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen yhteiskunnassa etusijalle. Myös Miten sä voit? Hur mår du? kyselyssä 13-21-vuotiaille nuorille vastaajat kertoivat koulunkäyntiin liittyvien suorituspaineiden keskeiseksi esteeksi omalle hyvinvoinnille.

Nuoruusvaiheessa koetulla vanhempien erolla on myös vaikutusta, hetkellisesti tai pidemmällä aikavälillä, nuoren mahdollisuuteen keskittyä opiskeluun ja oppimiseen. Vanhempien tärkeä tehtävä on muistaa, että nuori on vielä kasvuiässä. Nuoruusikään kuuluu luontaisesti elämänvalintojen ja arvojen pohdintaa, oman identiteetin etsimistä ja löytämistä. Nuoruus on itsenäistymisen aikaa, jolloin luontaisesti tehdään pesäeroa omiin vanhempiin ja luodaan kuvaa itsestä yksilönä suhteessa muihin nuoriin ja aikuisiin.

Aikuisten tehtävänä on tehdä nuoren elämään liittyvät viralliset ja juridiset päätökset huomioiden parhaansa mukaan nuoren esittämiä toiveita, myös erotilanteissa. Nuoret toivovat, että vanhemmat keskustelevat heidän kanssaan muutoksista, joita ero tuo perheen elämään mukanaan. Erolla yllätetyksi tulemista ei haluta vaan osallisuutta ja mahdollisuutta ilmaista mielipiteitä siitä, missä asuu, miten viettää aikaa perheenjäsenten kanssa ja säilyttää yhteyden vanhempiin.

Nuorille iso merkitys on ystävyyssuhteilla. Elämänpiiri suuntautuu nuoruuteen sisältyvän itsenäistymisen kautta kodista ulospäin ystävien kanssa vietettyyn aikaan ja harrastuksiin. Samaan aikaan kodin tulisi olla edelleen paikka, jossa on hyvä ja turvallinen olla. Ystävyyssuhteet voivat olla nuoren oman selviämisen ja eroon sopeutumisen kannalta oleellisia. Ystäviltä haetaan keskusteluapua ja yhteinen aika ystävien kanssa ja harrastuksissa vie ajatukset toisaalle kotitilanteesta.

Jos vanhempien välit ovat riitaisat, niin siitä aiheutuva stressi heijastuu nuoren jaksamiseen ja hyvinvointiin.  Eroriitelyssä vanhemman voimavarat suuntautuvat muualle kuin nuoren tukemiseen ja läsnäoloon nuoren elämässä. Nuorten keskeinen toivo on, etteivät he jäisi vanhempien riitelyn väliin, erotuomareiksi tai puolen valitsijoiksi. Riitaisissa tilanteissa roolit voivat perheessä kääntyä myös toisin päin. Nuoresta tulee vanhemman kuuntelija, ymmärtäjä ja kannattelija, nuoren oman hyvinvoinnin jäädessä taka-alalle. Pahimmassa tapauksessa nuori jää toipumaan ja selviytymään itsensä varassa, jos suhteet vanhempiin heikentyvät tai roolit eivät ole oikeassa suhteessa toisiinsa.

Vanhemman toiseen vanhempaa kohdistama negatiivinen puhe ja mustamaalaus sekä yksipuolinen syyllistäminen erosta vaikuttavat nuoren ajatteluun ja halukkuuteen säilyttää yhteys vanhemman kanssa. Nuoren mieli voi olla altis vanhemman vaikutuksille. Nuori voi eroriitelyn tiimellyksessä suojata itseään liittoutumalla toisen vanhemman kanssa, eteenkin jos vanhemman oma toiminta kutsuu nuorta liittoon toista vanhempaa vastaan. Tämänkaltainen toiminta kuormittaa kasvavan nuoren kehitystä ja heikentää psyykkisen hyvinvoinnin kokemusta. Nämä vaikutukset näkyvät myös kouluyhteisössä, luokissa ja nuoren mahdollisuuksissa keskittyä oppimiseen.

Jos nuori ei saa apua aikuisilta, vaikkapa kouluyhteisössä, tai vanhemmaltaan ymmärrystä ja kuulluksi tulemisen kokemusta, voi nuori hakea helpotusta pahaan oloon haitallisin keinoin esimerkiksi päihteiden käytöstä. Erotilanteen aiheuttama ahdistus voi ilmetä ulospäin huomion hakemisena erilaisin, ei aina niin rakentavin, tavoin tai vetäytymisenä sosiaalisista suhteista.

Vanhempien eroon nuorten kokemuksellisena elämänvaiheena olisi suhtauduttava yhtä vakavasti ja apua tarjoten kuin pienten lasten kohdalla. Nuoret tarvitsevat aikuisten tukea erosta seuraavien muutoksen hyväksymiseen ja niihin sopeutumiseen. Nuorilta ei tulisi vaatia tilanteessa pärjäämistä ja suoriutumista. Ei luoda paineita vaan luodaan nuorille mahdollisuuksia jutella vanhempien eron herättämistä tunteista, ajatuksista ja toiveista.

Tänä vuonna Erofoorumin teemana on Nuoret, mielenterveys ja vanhempien ero. Tervetuloa osallistumaan Erofoorumiin 22.3.2023 Sokos hotelli Tripla, Pasila , Helsinki.

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ.

  • Blogin innoituksena on käytetty seuraavia lähteitä
  • Immonen, Kaisa: ”Se tuli puskista” Nuorten kokemuksia vanhempien eron vaikutuksista lasten arkeen. Opinnäyte 2019.
  • Kotilainen, Hanna Kaisa: Nuoren osallisuus vanhempien eron jälkeisessä nuoren arjen sopimisessa. Pro Gradu 2015.
  • Nuorten erofoorumi, Sopukka
  • Kuvituskuva: Sin, unsplash.com

Kirjoittaja: Päivi Hietanen

Päivi Hietanen toimii asiantuntijana Ero lapsiperheessä tiimissä. Hänen vastuualueina ovat Ero lapsiperheessä-tilaisuudet (Eroneuvo), Erovertaiskahvilat, Apua eroon chat, lasten ja nuorten chat sekä eroauttamisen verkkopalveluiden kehittäminen. Toimenkuva sisältää alle 12-vuotiaiden lasten eroauttamisen kehittäminen. Toimii yhteistyössä jäsenyhdistysten sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Kouluttaa ammattilaisia ja alan opiskelijoita mm. ero, eron jälkeinen vanhemmuus sekä lapsi erossa teemoista. Osaamisalueina myös vapaaehtoistyö ja vertaistuki osana eroauttamista. Hietanen on yksi Yhteistyövanhemmuuden käsikirjan toimittajista ja artikkeleiden kirjoittajista.