Mitä kuuluu Suomen nuorille? Kenen kanssa nuoret puhuvat elämästään ja huolistaan? Tätä selvitimme 13-21-vuotiaille nuorille suunnatussa Miten sä voit? Hur mår du? kyselyssä.
Nuoret kertoivat omaan jaksamiseen vaikuttavan koulussa pärjäämisen. Läksyt sekä näihin sisältyvät suorituspaineet uuvuttavat eniten. Uupumusta lisää liiallinen harrastusten määrä tai huolet perheenjäsenten terveydestä ja hyvinvoinnista. Suorituskeskeinen ja suoritusten arviointiin sekä jatkuvaan kehittymiseen perustuva elämä jo nuoresta alkaen uuvuttaa ja herättää nuoren mielessä huolia tulevaisuuteenkin liittyen.
Mikä sitten auttaa jaksamaan ja mikä lisää nuoren kokemaa hyvinvointia? Nuorille erityisesti ystävyys- ja kaveruussuhteet ovat tärkeitä. Ystävien kanssa ajan viettäminen ja asioiden jakaminen on merkityksellistä. Ystävien kanssa keskustellaan koulunkäyntistä, elämän asioista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Ikätovereiden seurassa viihtyminen on murrosikään luonnollisesti sisältyvää irtautumista vanhemmista. Ikätoverit toimivat samalla peilinä omalle kasvulle ja identiteetin rakentumiselle.
Iso merkitys nuorelle ovat suhteet vanhempiin. Nuoret kertoivat saavansa opiskeluun ja koulunkäyntiin tukea vanhemmiltaan. Vanhempien kanssa keskustellaan arkeen ja elämään liittyvistä aiheista. Läheisten kanssa jaetaan myös elämään sisältyviä oloja. Keskustelu perheessä koetaan ylipäätään asiaksi, jossa voi jutella mistä vain. Kuulumisten kysymisellä on edelleen merkitystä nuorelle. Vanhemman tehtävä on antaa aikaa ja läsnäoloa, osoittaa kiinnostusta ja rakkautta nuorta kohtaan.
Työntekijöiltä nuoret toivovat synkkaamista, että työntekijää voisi lähestyä muissakin asioissa kuin vain elämäisen pulmista tai ongelmissa. Työntekijän lähestyttävyyttä helpottaa tuttuus ja mahdollisuus tavata työntekijää tarvittaessa säännöllisesti. Työntekijän kanssa voisi olla myös yhteistä tekemistä, yhteisen keskustelun ja juttelun ohessa tai keskustelua helpottavana tekijänä. Työntekijöiltä toivotaan osaamista mielenterveyden kysymyksiin ja mielenterveyden hyvinvointiin liittyen. Työntekijän tukea tarvitaan erityisesti silloin, jos asioista ei voi puhua ystävien tai vanhempien kanssa.
Entä ne nuoret, joilla ei ole ystävyyssuhteita, tai kotona heidän elämästään ja kuulumisistaan kiinnostuneita aikuisia. Osa nuorista kertoi, että he eivät puhu asioistaan, huolistaan tai ilostaan muille. Nuoret kertoivat, että eivät halua rasittaa tai vaivata muita huolillaan tai asioillaan. Osa ajattelee, etteivät omat asiat kuulu muille eivätkä halua keskustella asioistaan muiden kanssa. Nuorilla on myös pelko, että heidän kertomiaan henkilökohtaisia asioita kerrotaan eteenpäin vanhemmille tai viranomaisille. Luottamussuhteen luominen ja sen ylläpitäminen on oleellista, eteenkin tilanteissa, joissa nuori kokee ristiriitaa omien toiveiden ja vanhempien ajatusten suhteen.
Miten siis me aikuiset luomme yhdessä yhteiskuntaa, jossa jokainen nuori voisi tuntea kuuluvansa siihen ja saada kokea olevansa merkityksellinen ja tärkeä, kuten lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen totesi Nyt on meidän vuoro !-lähetyksessä. Meidän aikuisten vastuuna on luoda nuorille turvallinen kasvuympäristö, jossa nuori kokee, että hänenkin ajatuksilla ja tunteilla sekä toiveilla on merkitystä.
Kun muistamme ylipäätään nuoruusvaiheeseen kuuluvan etsikkoajan oman identiteetin ja tulevaisuuden suhteen, niin olisi toivottavaa, että nuorten yhteisöihin kuuluvat aikuiset voisivat luoda vahvaa tulevaisuuden uskoa. Aikuisten viestinä nuorille tulisi olla: ”Sinä pärjäät, osaat ja olet hyvä juuri sellaisena kuin olet ” suorituskeskeisyyden ja kilpailuyhteiskunnan sijaan.
Kohti yhteistä Kuuleks meitä kukaan?! tapahtumaan
Nyt on nuorten vuoro! -tapahtuma on yksi tapa hyödyntää nuorten hyvinvointikyselyn tuloksia ja levittää sitä arvokasta tietoa, jota kattavan kyselyn pohjalta on saatu. Tapahtumassa keskeistä on nuorten osallisuus, mikä on tärkeä aihe kaikessa nuoriin liittyvässä toiminnassa. Yhteistyössä, yhdistäen nuorten ja ammattilaisten asiantuntijuuden, voidaan saada hienoja tuloksia aikaiseksi.
Kysely oli suunnattu nuorille, niin tulokset päätettiin tuoda esiin nuorten mielenkiinnon herättävällä tavalla. Tapahtuman suunnittelu aloitettiin samassa työryhmässä, jonka toimesta kyselykin toteutettiin. Nopeasti päädyttiin siihen, että nuoria aidosti kiinnostava tapahtuma saadaan aikaiseksi, jos tapahtuma suunnitellaan yhdessä aiheen asiantuntijoiden, eli nuorten kanssa.
Tapahtuma suunniteltiin Suomen Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n ja Yhden Vanhemman perheiden Liiton erovaikuttajanuorten kanssa. He ovat vanhempien eron kokeneita, noin 13–17-vuotiaita nuoria. Ryhmän tarkoituksena on vaikuttaa siihen, että vanhempien eron kohdatessa lapset otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon. Ryhmän nuoret esimerkiksi kirjoittavat mielipidekirjoituksia, tekevät somevaikuttamista, tapaavat päättäjiä ja osallistuvat erilaisiin tapahtumiin.
Tapahtumasta suunniteltiin temmoltaan nopea ja eläväinen kokonaisuus, jossa yhdistyisi hauskaa ja mielenkiintoista sisältöä sekä vakavampia puheenvuoroja. Ollaanhan nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa kuitenkin vakavan aiheen äärellä ja nuorten pahoinvoinnille on tehtävä jotakin. Tapahtuman nimeksi muotoutui “Nyt on nuorten vuoro! Kuuleeks meitä kukaan häh?! eli on aika nostaa nuorten asiat prioriteettilistan kärkeen. Lähetyksen ohjelmassa on muun muassa nuorten esiintymisiä, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen haastattelu, perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin videotervehdys ja somevaikuttaja Piki Rantasen sekä tubettaja Alhan osuudet.
Tapahtumasta on tallenne suomen ja ruotsin kielellä. Tallennetta saa vapaasti käyttää nuorten vaikuttamiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvien teemojen käsittelyssä. Tallenne auttaa tavoittamaan nuoria, vanhempia ja ammattilaisia kautta maan. Tallennetta saa käyttää koulussa osana oppitunteja sekä käyttää puheeksi ottamisen välineenä.
Lue Nuorten hyvinvointikysely 2022 raportti Raportin tulokset ovat vapaasti käytettävissä lähdeviittaukset ja kyselyn toteuttajatahot käytön yhteydessä mainiten.
Katso Nyt on nuorten vuoro. Kuuleks meitä kukaan häh?! lähetys you tubesta TÄSTÄ. Tallenne on vapaasti käytettävissä ja jaettavissa.
Kysely ja tapahtuman on toteutettu hyvänä järjestöjen välisenä yhteistyönä. Mukana olivat: Barnavårdsföreningen, Ensi- ja turvakotien liitto, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto / VeNyvä-toiminta.
Blogi on osa Ensi- ja turvakotien liiton nuoret- blogisarjaa vuonna 2021-2022. Lue muut blogit
Sateenkaarilasten turvallisuus on yhteinen asia
Lapset ja nuoret hakevat apua chatistä
Lapsen kulttuurisen identiteetin tukeminen eron jälkeen-kenen vastuulla?
Ottakaa meidät tosissaan – nuoret haluavat tulla kuulluksi asioissaan
Kirjoittajat: Ero lapsiperheessä asiantuntijat Milja Harju ja Päivi Hietanen
